Yleisurheilun MM-kilpailut tuottivat voittoa valtiollekin

Kilpailujen tuoma arvonlisäys koko maahan oli 80 miljoonaa euroa, väittää Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemä selvitys. Myös valtio jäi kisoista selvästi plussalle kasvaneiden verotuottojen takia.

Yleisurheilun MM-kilpailut hyödyttivät hotelli- ja ravitsemustoimintaa, liikennettä, vähittäiskauppaa, rakentamista, matkatoimistoja sekä virkistys- ja kulttuuripalveluja. Arvonlisäys koko maassa oli noin 80 miljoonaa euroa.

Näin arvioidaan Kaupunkitutkimuksen opetusministeriön toimeksiannosta tekemässä selvityksessä. Kaupunkitutkimus on kaupunki- ja aluetutkimukseen erikoistunut, yrityksille, järjestöille, kaupungeille, valtionhallinnolle ja EU:lle tutkimus- ja selvityspalveluja tarjoava yritys.

Arviossa on huomioitu niin sanotut syrjäyttämisvaikutukset – suuri tapahtuma syrjäyttää aina jotakin muuta kulutusta. Kyse on joka tapauksessa arviosta, joka perustuu pitkälti haastatteluihin – siis kuluttajien tai yritysten edustajien arvioihin kisojen vaikutuksesta. Näiden lisäksi lähteinä on käytetty mm. Tilastokeskuksen liiketoimintakuvaajia sekä majoitus- ja matkustajatilastoja.

Julkisen sektorin voitto vähintään 4 miljoonaa euroa

Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja, MM-kisojen toimitusjohtajana työskennellyt Antti Pihlakoski esitteli kisojen taloudellisia vaikutuksia SLU:n järjestämässä Finngerprint Foorumissa.

MM-kisojen vaikutus julkisen sektorin verotulojen lisääntymiseen oli selvityksen mukaan 28 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin kulut infrastruktuurin rakentamisineen ja turvallisuusjärjestelyineen olivat reilu 24 miljoonaa euroa.

Kulut on laskettu mahdollisimman yläkanttiin. 24 miljoonaan päästään, jos oletetaan, että kaikki kisoihin liittyvät hankkeet tehtiin vain kisojen takia – eli siis esimerkiksi joitakin Helsingin yleisiä alueita ei olisi muuten kunnostettu lainkaan. Summaan on myös laskettu kaikki investoinnit täysimääräisinä. Normaalisti kirjanpidossa investointien arvo poistetaan käyttöiän mukaan, koska vaikkapa urheilukentän pinnoitteen uusiminen hyödyttää käyttäjiä monta vuotta.

Näinkin arvioituna julkinen sektori kokonaisuudessaan jäi siis 4 miljoonaa euroa plussalle. Todennäköisesti nettovoitto on huomattavasti tätä suurempi.

”Tämä on se syy, miksi suurtapahtumien järjestämistä pitävät tärkeinä juuri ne maat, jotka niiden vaikutuksia ovat eniten tutkineet”, Pihlakoski sanoi.

Kansallinen ja kansainvälinen perintö

Suurtapahtumia voi perustella myös niiden tuomalla matkailumarkkinointimahdollisuudella. Yleisurheilun MM-kilpailut televisioitiin 187 maahan. Matkailun edistämiskeskukselle MEKille tarjottiin mahdollisuutta insertteihin lähetysten yhteydessä.

Urheilullisten ja taloudellisten merkitysten lisäksi Antti Pihlakoski näki Helsingin kisojen jättäneen arvokkaan kansainvälisen perinnön. Moniarvoisen yleisurheilun filosofian edistäminen, tapahtumaohjauksen kehittyminen, yleisurheilun massatapahtumien ympäristöohjelma, kansainvälinen yhteistyö YK:n ja IAAF:n välillä, WADA:n riippumattomien tarkkailijoiden käyttö ja biomekaanisen tutkimuksen edistyminen, Pihlakoski luetteli esimerkkejä Helsingin kisojen positiivisista kansainvälisistä vaikutuksista.

”Lisäksi kilpailut näyttivät, että pieni maa pystyy halutessaan järjestämään kansainvälisen suurtapahtuman.”

MM-kisojen kansalliseen perintöön kuuluvat Antti Pihlakosken mukaan valtion tapahtumastrategian ja kumppanuusajattelun kehittyminen, yhteiskunnalliset hyödyt mm. tutkimuksen kehityksessä, Olympiastadionin modernisointi, urheilun aseman ja moniarvoisen urheilun vahvistuminen, vapaaehtoistyön renessanssi ja yleisurheilun harrastamisen lisääntyminen.

Teksti: Pete Saarnivaara

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 09/06, Pete Saarnivaara, www.slu.fi.