Kansallinen liikuntatutkimus: Suomalaisten suosikkilajit

Suomalaisen aikuisväestön eniten suosima liikuntamuoto on edelleen kävelylenkkeily. Sitä harrastaa yhteensä reilu 1,8 miljoonaa 19-65 -vuotiasta. Miehet ovat naisia aktiivisempia urheiluseuraihmisiä. Naiset sen sijaan suosivat selvästi miehiä enemmän yksityisten yritysten tarjoamia liikuntapalveluja.

Suomalaisen aikuisväestön eniten suosima liikuntamuoto on edelleen kävelylenkkeily. Sitä harrastaa yhteensä reilu 1,8 miljoonaa 19-65 -vuotiasta.

Toiseksi suosituinta on pyöräileminen, jonka harrastajamäärä on noin 824 000. Hiihtoa harrastaa 747 000 aikuista. Muita yli puolen miljoonan harrastajan lajeja ovat uinti ja kuntosaliharjoittelu.

Suurten lajien joukkoon edellisten lisäksi voidaan laskea juoksulenkkeily ja sauvakävely. Juoksulenkkeily näyttää nousseen uudelleen kasvu-uralle ja sauvakävelijöiden määrä jatkaa nousua.

Voimistelu on vielä vajaan 300 000 harrastajan laji. Suomen aikuisväestön kymmenen suosituimman liikuntamuodon joukkoon kuuluvat lisäksi 200 000 harrastajan fyysisesti vaativat lajit, salibandy ja aerobic.

Yli sadantuhannen harrastajan lajeja on edellä lueteltujen lisäksi viisi: jalkapallo, rullaluistelu, laskettelu, sulka- ja lentopallo. Yli 80 000 harrastajaa on jääkiekolla, tanssilla ja golfilla ja lähes saman verran tenniksellä. Yli 60 000 harrastajan laji on ratsastus, luistelulla on hieman alle 60 000 harrastajaa.

Uusvanhat trendilajit

Kun nyt saatuja tuloksia verrataan vuosien 2001-2002 tietoihin, on tiettyjen lajien harrastajamäärissä havaittavissa suuria muutoksia.

Kuntosaliharjoittelu on eniten uusia harrastajia saanut laji. Seuraavaksi eniten ovat kasvaneet juoksulenkkeilyn, sauvakävelyn ja uinnin harrastajamäärät. Myös salibandyn ja voimistelun harrastajamäärät kasvavat edelleen.

Oma lukunsa lajin suosion lisääjänä on 444 000 suomalaisen harrastama sauvakävely. Sen suosio on lisääntynyt samalla määrällä kuin kävelylenkkeilyn harrastajien määrä on vähentynyt.

Suhteellisesti ottaen harrastajamäärien lisäys on ollut voimakkainta lumilautailussa.

Kuntosalit hyödyntäneet terveysliikunnan suosion

Kuntosaliharjoittelijoiden määrä, 524 000, ylittää ensimmäisen kerran tutkimussarjan aikana puolen miljoonan harrastajan rajan.

Kuntosaliharrastajien määrä on lisääntynyt neljän vuoden aikana 165 000, mikä merkitsee yli 40 000 uutta harrastajaa vuotta kohden.

"Kuntosaliharrastuksen yleistymistä voi selittää kuntosalien määrän lisääntymisellä, salien laadun parantumisella ja alan yrittäjien aktiivisella markkinoinnilla. Lisäksi palveluja ostamaan tottuneiden ikäluokkien suhteellinen osuus suomalaista aikuisliikkujista on kasvanut", toteaa Suomen Kuntoliikuntaliiton toiminnanjohtaja Jorma Savola.

Kuntosaliharjoittelun potentiaalisia aikuisharrastajia löytyy enemmän naisten kuin miesten keskuudesta. Potentiaalisia harrastajia on runsaasti ikäluokissa.

Kuntosaliharjoittelusta on tulossa myös varttuneiden ikäluokkien hyväksymä liikuntalaji.

Naiset suosivat yksityisiä liikuntapalveluja, miehet seuroja

Miehet ovat naisia aktiivisempia urheiluseuraihmisiä. Miehistä 17 prosenttia liikkuu seurassa, naisista 9 prosenttia.

Viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana seurat ovat saaneet lisää miehiä ja naisharrastajien määrä on ennallaan. Työpaikkaliikunta vetää puoleensa kuitenkin lähes yhtä paljon miehiä kuin naisia.

Naiset suosivat selvästi miehiä enemmän yksityisten yritysten tarjoamia liikuntapalveluja.

”Syy tähän on naisten suosimien lajien, kuten aerobicin ja kuntosaliliikunnan yksityinen tarjonta”, perustelee Savola.

Suhteellisesti eniten yksityisten palveluita käyttäviä on 26-34-vuotiaiden keskuudessa. Yksityisten yritysten palveluja käyttävien määrä on selvästi lisääntynyt kaikissa ikäluokissa. Yli 50-vuotiaiden keskuudessa määrä on kolminkertaistunut.

Muita ammattiryhmiä enemmän yksityisten yritysten tarjoamia liikuntapalveluja suosivat toimihenkilöt ja opiskelijat.

”Yksityisten yritysten osuus liikuntapalveluiden tuottajina on kasvanut selvästi. Urheiluseurat ovat kehityksessä mukana, mutta kansanterveysjärjestöjen rooli liikunnan kentässä on edelleen varsin vähäinen”, kiteyttää Savola.

Tutkimuksen vaikutus päätöksentekoon

Nyt neljättä kertaa tehty laaja liikuntatutkimus on toteutunut yhdessä opetusministeriön, liikuntajärjestöjen ja TNS-Gallupin (aiemmin Suomen Gallup) kanssa.

”Opetusministeriölle, noin neljän vuoden periodilla, jatkuvalla tutkimuksella on merkitystä yleiskuvan saamiseksi liikunnan ja vapaaehtoistyön kehittymisestä. Erityisesti se on ollut tukemassa liikuntajärjestöjen valtionapumäärittelyä vuosittain”, kertoo liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti opetusministeriöstä.

Aikuisten liikuntaa käsittelevää osiota opetusministeriö käsittelee pääosin terveysliikunnan näkökulmasta.

”Valtiovallan toimenpiteet terveysliikunnan kehittämiseksi ovat perustuneet valtionhallinnon sisällä poikkihallinnollisuuden lisäämiseen ja opetusministeriön pääkumppanina on ollut sosiaali- ja terveysministeriö. Olosuhteiden kehittämisen näkökulmasta myös liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö ovat tukeneet terveysliikunnan kehittämistä.”

”Valtion liikuntahallinnon osalta keskeisin ongelma on riittävän rahoituksen puute", Haukilahti sanoo.

Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. Aikuisliikunta. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Tutkimuksen on toteuttanut Suomen Gallup Oy ja rahoittanut opetusministeriö.

Kansallinen Liikuntatutkimus Aikuiset 2005-2006: www.kunto.fi/aikuistenliikuntatutkimus

Liikuntajärjestöjen tilaamassa Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2005 – 2006 haastateltiin yhteensä 11 000 suomalaista, joista 5 500 on 3 – 18-vuotiaita ja 5 500 19 – 65-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin puhelimitse maaliskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Vastaava trenditutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 1995, 1997-98, 2001-02. Tutkimuksen on toteuttanut TNS-Gallup ja rahoittanut opetusministeriö. Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

Lasten ja nuorten tulokset valmistuivat 11.5.2006 pidettävään tiedotustilaisuuteen, lue lisää tästä. Vapaaehtoistyön tulokset valmistuvat tiedotustilaisuuteen 20.7.2006 Porissa. Huippu-urheilun tulokset valmistuvat tiedotustilaisuuteen 23.8.2006. Lisää tilaisuuksista: www.slu.fi/slu-kalenteri Liikunnan ja Urheilun Maailma kertoo tuloksista ja ne kerätään eri aineistoineen ja linkkeineen www.slu.fi -sivustoon helposti saataville.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/06, www.slu.fi.        

Kuva: Antero Aaltonen

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/06, www.slu.fi.