Kansallinen liikuntatutkimus viestii: Työyhteisöliikunta terveyttä edistävän liikunnan veturiksi

Työyhteisöjen rooli aikuisten terveyttä edistävän liikunnan järjestäjänä on voimistunut, mutta vielä on paljon tehtävää, osoittaa tuore Kansallinen Liikuntatutkimus 2005-2006.

"Suomen terveyttä edistävän liikunnan kasvun veturiksi on noussut työyhteisöjen henkilöstölleen järjestämä liikunta", Suomen Kuntoliikuntaliiton toiminnanjohtaja Jorma Savola sanoo.

Työyhteisöjen henkilöstölleen järjestämät liikuntapalvelut ovatkin entistä suositumpia. Neljässä vuodessa työpaikalla järjestettyyn liikuntaan osallistujien määrä on nousuut yhdeksällä prosentilla, 205 000 aktiivista 283 000 aktiiviin.

Myös liikuntajärjestöjen organisoimaan liikuntaan osallistujien määrä on noussut 18-65-vuotiaiden keskuudessa. Neljä vuotta sitten urheiluseurat liikuttivat 383 000 aikuista ja nyt 440 000 aikuista. Tämän lisäksi muut liikuntajärjestöt liikuttivat neljä vuotta sitten 130 000 ja nyt 141 000 aikuista. Yhteensä liikuntajärjestöt liikuttavat 580 000 aikuista.

Uusia liikkujia työpaikoilta

Jorma Savolan mukaan työyhteisöjen liikuntainvestointien intressinä ovat ensisijaisesti työkyvyn ylläpito ja liikuntatarjonnan kohdentaminen erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuviin.

”Suurissa työpaikoissa työpaikkaliikunnan tukeminen toimii varsin hyvin. Haasteena ovat edelleen pienet ja keskisuuret työpaikat. Keskeisin haaste työpaikoilla on kuitenkin saada terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat työntekijät liikunnan harrastajiksi”, painottaa liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti opetusministeriöstä.

Hyvinvointialan liiketoiminnan vahvistuminen Suomessa on saanut myös liikunnan palvelutuottajat löytämään kasvavat työyhteisöjen liikuntamarkkinat.

”Jo tällä hetkellä sen suuruus on noin 280 miljoonaa euroa, lähes kolme kertaa valtion liikuntabudjetin, 97,7 miljoonaa euroa, suuruinen”, Jorma Savola sanoo.

Haukilahden mukaan myös kuntien olisi syytä panostaa jo elinkeinopoliittisistakin lähtökohdista työpaikkaliikuntaan entistä paremmin.

”Liikuntaolosuhteiden luominen työpaikkojen käyttöön yhdessä yritysten kanssa lisäisi myös varmasti kuntalaisten työhyvinvointia ja liikuntaharrastusta, jotka molemmat tavoitteet kuuluvat osaksi valistuneiden kuntien hyvinvointistrategiaa.”

Työmarkkinajärjestöt ja liikuntajärjestöt ovat käynnistäneet yhteisen Työyhteisöliikunta 2010 -hankeen.

Keskustelu riittävästä liikunnasta jatkuu

Kansallisessa liikuntatutkimuksessa on seurattu aikuisten vapaa-ajan intensiivisen liikunnan kehittymistä vuodesta 1994. Intensiivisestä liikunnasta on käytetty nimitystä terveyden kannalta riittävä liikunta. Kriteerinä on liikunnan ja kuntoilun harrastus vähintään kolme kertaa viikossa siten, että se on luonteeltaan ripeää ja reipasta tai voimaperäistä ja rasittavaa.

Uusimpaan tutkimukseen otettiin mukaan myös toinen intensiivisen vapaa-ajan liikunnan raja. Toisena intensiivisen liikunnan rajana pidetään liikunnan ja kuntoilun harrastusta, joka tapahtuu  vähintään neljä kertaa viikossa siten, että se on luonteeltaan ripeää ja reipasta tai voimaperäistä ja rasittavaa. Lisäksi päivittäisen liikunnan tulee kestää yli 30 minuuttia.

Tutkimus ei ota kantaa mikä on terveyden kannalta riittävä liikunta ja mikä ei ole riittävää liikuntaa. Keskustelu tästä jatkuu liikunnan muilla foorumeilla.  

Aktiivisten liikkujien määrä lisääntynyt

Vanhan kriteerin mukaan 57 prosenttia vastaajista liikkui intensiivisesti. Naisista 61 prosenttia ja miehistä 54 prosenttia oli aktiivisia liikkujia. Aktiivisten liikkujien määrä on lisääntynyt viime tutkimuksesta.

Uusien kriteerien mukaan 36 prosenttia vastaajista liikkui intensiivisesti. Naisista 41 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia oli aktiivisia liikkujia.

”Riittämättömästi liikkuvia on kuitenkin peräti 2,1 miljoonaa. Tähän lukuun sisältyvät ne, jotka eivät liiku lainkaan, liikkuvat liian harvoin tai joiden liikunta on teholtaan liian vähäistä”, sanoo Savola.

Naisista suurempi osa kuin miehistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Iän mukaan erottuvat 19-25-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat, joista keskimäärää useampi harrastaa kuntoilua ns. riittävässä määrin. Eniten riittämättömästi liikkuvia on keski-ikäisten 35-49-vuotiaiden parissa, 67 prosenttia.

Riittämättömästi liikkuvia löytyy keskimäärää enemmän johtajien sekä yrittäjien ja viljelijöiden keskuudesta.

Rauhallisesta ripeään liikuntaan

Tarkasteltaessa  erityyppisten liikunnan harrastajien liikunnan riittävyyttä käy ilmi se, että enemmistö kilpa- ja kuntourheilijoista, kuntoliikkujista ja terveysliikkujista harrastaa terveyden kannalta riittävästi liikuntaa.

Eri lajien harrastajista ratsastuksen harrastajat, juoksulenkkeilijät, aerobicaajat ja kuntosaliharjoittelijat liikkuvat ja kuntoilevat keskimäärään useammin terveyden kannalta riittävästi.

"Nuorista reilu neljännes kuntoilee voimakkaasti hikoillen. Tuloksissa näkyy, että varttuneiden keskuudessa on tapahtunut pientä siirtymää rauhallisesta ripeään liikuntaan. Nuorempien parissa suunta olisi sen sijaan ripeästä voimaperäiseen ja rasittavaan", kertoo Savola.

Verkkainen ja rauhallinen kuntoilu yleistyy ikääntymisen mukana. Nuorista 19-25-vuotiaista  16 prosenttia  ilmoittaa liikkuvansa rauhallisesti kun 50-vuotta täyttäneistä jo 29 prosenttia.

Lisää liikettä liikuntapaikoista ja ohjaajista

Mikä sitten saa ihmiset liikkeelle? Tutkimusta koordinoinut SLU:n erityisasiantuntija Rainer Anttilan mukaan tässä tutkimuksessa asiaa ei selvitetty, mutta perinteisesti liikunnallisesti passiivisien ilmoittamat liikkumattomuuden syyt liittyvät liikuntapaikkojen ja ohjaajien puutteeseen sekä liikkujien omaan ajankäyttöön.

”Tutkimuksen mukaan liikuntajärjestöjen osuudessa terveysliikunnan järjestämisessä on parantamisen varaa. Järjestöjen päätavoitteet ovat perinteisesti suuntautuneet lapsi- ja nuorisoliikuntaan kilpaurheilun järjestämiseen. Yhteiskunnan kannalta tästä toiminnasta vastuunotto on tärkeää”, korostaa Timo Haukilahti.

Samalla Haukilahti nostaa esiin järjestöjen roolin vahvistumisen terveysliikunnassa.

”Viime aikoina on ollut havaittavissa, että myös  terveysliikunta on saanut ilahduttavasti jalansijaa järjestöissä. Erityisesti aluejärjestöjen ja naisliikunnan alueella ollaan saavuttamassa hyvää tulosta. Myös Suomen Kuntoliikuntaliiton panos koulutusorganisaationa ja materiaalin tuottajana on ollut tärkeää.”

Taulukko. Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65-vuotiaiden keskuudessa. Liikuntaa voi toteuttaa useamman tahon kanssa.

Taulukko.

Liikuntajärjestöjen tilaamassa Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2005 – 2006 haastateltiin yhteensä 11 000 suomalaista, joista 5 500 on 3 – 18-vuotiaita ja 5 500 19 – 65-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin puhelimitse maaliskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Vastaava trenditutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 1995, 1997-98, 2001-02. Tutkimuksen on toteuttanut TNS-Gallup ja rahoittanut opetusministeriö. Kansallinen liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikuntalajien harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

Lasten ja nuorten tulokset valmistuivat 11.5.2006 pidettävään tiedotustilaisuuteen, lue lisää tästä. Vapaaehtoistyön tulokset valmistuvat tiedotustilaisuuteen 20.7.2006 Porissa. Huippu-urheilun tulokset valmistuvat tiedotustilaisuuteen 23.8.2006. Lisää tilaisuuksista: www.slu.fi/slu-kalenteri Liikunnan ja Urheilun Maailma kertoo tuloksista ja ne kerätään eri aineistoineen ja linkkeineen www.slu.fi -sivustoon helposti saataville.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/06, www.slu.fi.