Mestari-Kouvot juhli esimerkillisesti - Greg Joyner puhututtaa

Greg Joynerin huumeidenkäytön paljastanut dopingnäyte kuului koripalloväen finaalisarjan suruihin. Mestari-Kouvot puolestaan näytti miten Suomen mestaruutta voi juhlia railakkaasti, mutta raittiisti.

"Ne olivat esimerkilliset juhlat kaikin tavoin", kiittelee Koripalloliiton markkinointipäällikkö Ilkka Kauhanen. "Joynerin tapaus taas on äärimmäisen ikävä ennen kaikkea inhimillisellä tasolla ajatellen. Myös koko lajille se on isku. Olemme SLU:n eettisten ohjeiden mukaisessa järjestyksessä liittämässä ensi vuoden sääntöihimme pykäliä eettisestä ja moraalisesta käyttäytymisestä ja vedonlyönnistä", Kauhanen kertoo.

Uran loppupuoli muuttaa asenteet

Joyner on toinen koripalloilija, joka on antanut kannabista sisältävän positiivisen dopingnäytteen. Alkusyksystä jo seurastaan poislähetetty ToPo:n Louis Richardson jäi vastaavasta aineesta kiinni. Jääkiekosta jokainen muistaa tapaus Jere Karalahden, silloin nuorta tulevaisuuden kiekkoilijaa ei jätetty yksin, vaan Helsingin IFK toi tapauksen suoraselkäisesti julkisuuteen ja lupasi tukea pelaajaansa hoitojakson aikana ja ottaa raitistuneen pelurin takaisin seuraan. Mikä tärkeintä, HIFK:n toiminta kantoi käytännön teoiksi asti eikä jäänyt vain puheeksi.

Tietysti on helppo sanoa, että kun nuori parikymppinen NHL-varattu peluri jää kiinni, seuran kannattaa keinolla jos toisella palauttaa uskottavuus pelaajan uraan jo taloudellisista syistä. Olivatpa motiivit mitkä tahansa, HIFK:n toiminta oli esimerkillistä.

Kuinka sitten käy 41-vuotiaan Greg Joynerin.

"Tietenkin olisi aivan upeaa, jos Joyner tulisi julkisuuteen ja kävisi sen saunan läpi ja sekä seura että Koripalloliitto voisivat tukea häntä", Ilkka Kauhanen toivoo.

Avainkysymys kuuluukin, kuinka helppoa käytännössä on tukea aikuista ja itsenäistä pelaajaa, jolle isku on raju siviilipuolella ja jonka omista mietteistä ei tässä vaiheessa tiedetä mitään.

Seuroilla on suuri vastuu

Yhdysvalloissa opiskellut Ilkka Kauhanen pohtii: "Yhdysvalloissa koulujen kuri on järkkymätön. Valmentaja on auktoriteetti jota ei uhmata. Kun pelaaja tulee tällaisesta kulttuurista Suomeen, jossa moiseen kuriin ei ole totuttu, tulee usein ongelmia. Jos pelaaja ei tunne vastuutaan, hän käyttää luottamusta hyväkseen."

Ongelmia voi aiheuttaa myös se, jos ulkomaalaisvahvistuksen taitotaso eí joudu äärimmilleen koripallosarjassa ja jos hieman puolivillaisemmallakin otteella ainakin parhaat pystyvät säilyttämään asemansa joukkueessa.

"Seuroilla onkin suuri vastuu hankkiessaan pelaajia. Pelkkä pelitaito ei voi olla ratkaisevaa, ja vastuu vain kasvaa, kun vahvistukset saapuvat Suomeen", Kauhanen muistuttaa.

Koripalloliiton toiminnanjohtaja Pekka Litmanen näkee luonnollisesti Joynerin tapauksen erittäin ikävänä. Liiton koneisto jauhaa koko ajan, jotta ainakin säännöt saataisiin ajan tasalle.

"Ensimmäinen työ on saada Koripalloliiton säännöt kuntoon, jotta tämän tyyppiset teot saadaan selkeän sanktioinnin alaisiksi. Kilpailusäännöt valmistuvat viikkojen kuluessa, syksyllä on kaikki toimintasäännöt oltava kunnossa. Suomessa on sopimusvapaus, mutta varmasti liiton sopimusmalleihin laitetaan tietynlaisesta käyttäytymisestä purkuehtoja ja mainintoja niistä syistä, jotka purkamiseen johtavat."

"Joynerin tapaus etenee normaalin käytännön mukaan. Ensin tulee virallinen päätös tapauksesta, huippukoripallon kurinpitoryhmä tulkitsee teon FIBA:n sääntöjen kautta ja antaa tuomion. Tämän jälkeen tuomio astuu voimaan ja urheilijalla luonnollisesti on omat valitusmahdollisuutensa", summaa Litmanen tulevat tapahtumat virallisen koneiston näkökulmasta.

Teksti: Henry Järvinen

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 9/99, http://www.slu.fi , Henry Järvinen