Hyvä Seura: Urheiluseurat eivät selviä ilman vapaaehtoistyötä
Vapaaehtoistyön johtaminen on iso haaste seuroille, sillä suomalainen urheilu tarvitsee talkootyötä myös 2000-luvulla. Suomen Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Markku Pullinen pelkää, että jos aktiivinen kansalaistoiminta suomalaisen urheilun parissa hiipuu, seurojen toiminta romahtaa. ”Ei ole olemassa muuta vaihtoehtoa kuin toiminta, jota kansalaiset itse pyörittävät. Lasten ja nuorten urheiluun on hiipinyt arvoja, jotka ovat etäännyttäneet aikuisia pois toiminnasta. Usein puhutaan kaupallisuudesta. Samaan sarjaan kuuluu kilpailullisuuden ylikorostaminen”, Pullinen sanoo. ”Huippu-urheilun lisäksi esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan tukeminen on tärkeää. Ne kilpailevat reilusti keskenään, mutta voivat myös tukea toisiaan”, hän jatkaa. Työtä toinen toisillemmeYhteisöllisyys on vähentynyt Suomessa kaikilla elämän osa-alueilla viimeisen 50 vuoden aikana. Muutto maaseudulta kaupunkeihin mursi maaseutuyhteisön sosiaaliset rakenteet ja tappoi vähitellen talkootyön. Pullisen mielestä talkoohenki ja toisten ihmisten auttaminen pitäisi löytää uudelleen urheiluseuroissa. Nuoret ovat tässä kehityksessä avainasemassa. ”Nuorille tulisi opettaa, että kuluttamisen rinnalla elämässä on tärkeää tehdä työtä toinen toisillemme.” Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. Yhä edelleen löytyy ihmisiä, jotka haluavat tehdä pyyteettömästi työtä suomalaisen urheilun eteen. ”Jo nyt noin 30-35-vuotiaat isät ja erityisesti äidit ovat lähteneet mukaan seuratoimintaan. Esimerkiksi Helsingissä toimii Tenavapesis, jota vanhemmat pyörittävät täysin itsenäisesti”, Pullinen kertoo. ”Mukana on 600-700 lasta ja satoja vanhempia. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten vanhemmat haluavat olla turvaamassa lastensa kasvua.” Sukupolvenvaihdos yhteistyönäPullisen mukaan tällä hetkellä suomalaisessa kansalais- ja seuratoiminnassa eletään vaaran vuosia. Suuret ikäpolvet ovat vetäytymässä vastuusta ja uusia aktiivisia toimijoita kaivataan urheilukentille. ”Uskon että nuoria saadaan vanhempien tilalle, jos sukupolvenvaihdos toteutetaan yhdessä”, hän sanoo. Pullinen muistuttaa, ettei ketään voi väkisin sitoa näihin tehtäviin. ”Me sitoudumme omasta tahdostamme, jos toiminta auttaa meitä omassa elämässämme eteenpäin. Eli tukee omaa elämänstrategiaamme.” Jyväskylän Kiri palasi maan pinnalleJyväskylän Kiri heitti noin vuosi sitten vanhat arvot kerralla romukoppaan. Urheilullinen menestys ei ole enää seuran päätavoite, vaan ihmisläheinen ja laadukas seuratyö. Kirin uusi perusviesti kuuluu ”kohtaamisia hyvässä seurassa”. ”Haluamme kehittää Kiristä pesäpalloseuran, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten toimijoiden osaamiseen ja kokemuksiin. Johtavina arvoina ovat avoimuus, luottamus sekä toisten ihmisten hyväksyminen”, seuran uusi puheenjohtaja filosofian tohtori Vesa Halonen muotoilee. Takaisin kansalaistoimintaanViime vuosikymmeninä vapaaehtoistyö väheni merkittävästi myös Kirin toiminnassa. Jyväskyläläiset eivät myöskään pitäneet siitä, että edustusjoukkueen kehittämiseen ympättiin liikaa liiketoiminnallisia malleja. Sopupelisotkut vaikeuttivat tilannetta entisestään, kannattajien usko pesäpalloon alkoi olla lopussa. ”Vapaaehtoistyön väheneminen on ollut kohtalokas kehityssuunta. Kirin uuden toimintalinjan mukaisesti seurassamme tulee arvostaa ja painottaa vapaaehtoistyötä sekä ymmärtää vapaaehtoistyön motiivit”, Halonen korostaa. Hänestä nuorten saamiseksi mukaan seuratoimintaan ei ole mitään yksittäistä keinoa, vaan ratkaisu löytyy seuran kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. ”Että seura on kiinnostava ja että sen parista löytyy tekemistä tavallisille ihmisille, nuorille ja vanhoille sekä niillekin, jotka eivät ole kiinnostuneita kilpaurheilusta”, Halonen sanoo. Kirjoittaja: Matti Luoma SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailman 10/03, Matti Luoma, http://www.slu.fi/ |