Liikuntagallup 97-98 - Liikunta tärkeä osa suomalaisten elämää
|
Joka neljäs aikuinen suomalainen kokee liikunnan erittäin tärkeäksi ja neljä viidestä vähintään melko tärkeäksi osaksi elämäänsä, toteaa Suomen Liikunnan ja Urheilun ja Suomen Kuntourheiluliiton teettämä Liikuntagallup 97-98, jonka on toteuttanut Suomen Gallup Oy. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä opetusministeriön kanssa. ”Tämän perusteella ei ole suuri ihme, että 94 prosenttia kansalaisista sanoo harrastavansa liikuntaa tai kuntoilua vähintään kerran viikossa ja 69 prosenttia vähintään kolme kertaa viikossa”, kertoo Suomen Gallup Oy:n tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen.Suomen Gallup Oy haastatteli puhelimitse 5.505 19-65 -vuotiasta suomalaista maaliskuun 1997 ja helmikuun 1998 välisenä aikana. Se teki kuukausittain keskimäärin 500 haastattelua heinäkuuta lukuunottamatta. Tutkimusnäyte edustaa Suomen väestöä Ahvenanmaa poislukien. Tutkimus on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa.
Perhe, perusturva ja ystävätSuomalaisten perusarvot ovat perhe (84 % arvostaa erittäin paljon), ystävyyssuhteet (79 %) ja elämän perusturvallisuus (70 %). 20-kohtaisen arvostuslistan tyvessä ovat statuksen, vaikutusvallan ja menestyksen saavuttaminen. ”Liikunta sijoittuu kansalaisten arvostusasteikolla varsin korkealle. Liikunnan erittäin tärkeäksi kokee joka neljäs (25 %) ja vähintään melko tärkeäksi peräti neljä viidestä (82 %)”, Juhani Pehkonen kertoo. ”Kahdestakymmenestä mitatusta ihmisen elämänpiiriä koskevasta asiasta liikunta nousee kahdeksanneksi arvostetuimmaksi. Se kilpailee vapaa-ajan kentässä minkä tahansa muun harrastuksen kanssa.” Liikunnan ja urheilun arvostus ei ole suoraviivaista. Nuorimmalle ikäluokalle liikunta on keskimäärää tärkeämpi. Sen sijaan perheen perustamis- ja vakiintumisvaiheessa olevat nuorehkot ihmiset (25-34 -vuotiaat) eivät koe liikuntaa ja urheilua yhtä tärkeäksi omassa elämässään kuin nuorimmat tai varttuneimmat ikäluokat. Varttuneiden ihmisten keskuudessa liikunnan tehtävä on fyysisen terveyden säilyttäminen. Nuorimmat etsivät liikunnalla kunnon kohentamisen ja työelämässä jaksamisen lisäksi elämyksiä.
Naiset parantavat maailmaa, miehet toimeentuloaanVaikka suomalaiset ovat homogeenisesti ajatteleva kansa, Juhani Pehkonen on tutkimusaineistoa analysoidessaan löytänyt joitakin eroja arvostuksissa. ”Sukupuoli erottelee arvostuksia aika hyvin”, hän toteaa. Naiset arvostavat miehiä enemmän perhettä, ystävyyssuhteita, ympäristöystävällisyyttä, elämän perusturvallisuutta ja terveitä elämäntapoja. Naiset ovat miehiä useammin idealistisia maailmanparantajia. Heille on miehiä tärkeämpää tehdä maailmasta parempi paikka elää. Miehet puolestaan suuntautuvat naisia useammin yrittäjähenkisyyteen, hyviin tuloihin, tehokkuuteen ja tuloksen aikaansaamiseen ja pärjäämiseen elämässä. Miehet arvostavat vapaa-ajan harrastuksia naisia hieman enemmän. Liikunnan ja urheilun arvostuksessa ei ole eroja miesten ja naisten välillä. Lisätiedot: Tekstiä saa käyttää lähteen mainiten: Liikuntagallup 97-98. Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Kuntourheiluliitto, opetusministeriö, 1998.
|
