Tutkimuksellinen kisakirja yleisurheilun MM-kisoista 2005

Syyskuun 7. päivä 2006 ilmestyy mielenkiintoinen urheilukirja, jota on vaikea luokitella perinteiseksi kisakirjaksi. Urheilu, maine ja raha. Tutkimuksia vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisoista on mielenkiintoinen ja perinteisestä poikkeava kisakirja.

Nimitys kisakirja on hiukan harhaanjohtava tässä tapauksessa, sillä se mitä yleisesti käsitetään arvokisoista laadituilla kisakirjoilla, on yleensä hieno kuvateos, jossa ylistetään kyseisen kisan ainutlaatuisuutta ja tuodaan esiin urheilun ihanteellisuus. Usein ilman kritiikin häivää.

Nyt käsillä oleva kirja on tutkimus, ja siksi sen lähtökohtana on kriittinen ote, joka ei paisu teoksessa itsetarkoitukseksi.

Mats Nylund, Seppo Laakso ja Sanna Ojajärvi muodostavat tekijäkolmikon, jota täydentävät lukuisat muut tutkijat, jotka toimivat oman aihealueensa asiantuntijoina teoksen kuljettamisessa.

Eri näkökulmat kattavasti esillä

Kirjan arvo on monipuolisessa tarkastelukulmassa. Kaikki oleelliset osatekijät onnistuneiden kisojen toteuttamisessa saavat arvoisensa käsittelyn. Mukana ovat yleisö, kansalaiset, vapaaehtoistyöntekijät, urheilun kansalaistoimijat, kisaorganisaatio, sponsorit, kisojen aluetaloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä luonnollisesti julkisuus ja sen määrä ja laatu.

Teos pyrkii antamaan syventävän kuvan Helsingin yleisurheilun MM-kisojen vaikutuksista eri asioihin ja sidosryhmiin. Tässä teos onnistuu hyvin.

Ehkä kaikkein suurin arvo kirjalla on kuitenkin kiihkottomana ja tutkimukseen perustuvaan tietoon tukeutuvana dokumenttina kisoista. Ei pelkästään tiedon itsensä kannalta, vaan se toimii jatkossa erinomaisena käsikirjana mahdollisia tulevia suurkisoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Liian usein Suomessa järjestetyt kisat jäävät vaille riittävää dokumentointia ja kriittistä jälkitarkastelua, jotta seuraavia kisoja rakennettaessa vanhoista virheistä olisi opittu ja toisaalta hyvät käytännöt voitaisiin toistaa.

Tämä on inhimillistä, sillä kisaorganisaatio joutuu venymään jaksamisen äärirajoille. Kun kisaurakka on saatu valmiiksi, ei useinkaan voimavaroja ole enää kiihkottomaan analyysiin. Siksikin tutkijoiden tekemä kiihkoton ote kohteeseen antaa lukijalle paljon.

Kirjan artikkelit on jaettu kolmeen teemaan. Kisoja käsitellään yleisön, kansalaisten ja vapaaehtoisten kannalta, toinen osa tutkailee kisoja talouden ja ympäristön kannalta ja kolmannessa peilataan median antamaa kuvaa kisoista ja kisakaupungista.

Talous on tärkeä teema

Moni muistaa kuinka kovan työn takana oli perustella kisojen saamisen taloudellista merkitystä isäntäkaupungille. Siksi on erittäin tärkeää, että kirjassa käytetään riittävästi tilaa kisojen taloudellisten vaikutusten pohtimiseen. Kun tämän tekevät tutkijat, joilla ei ole sidoksia järjestäjiin, on myös luotettavuus taattua.

Siksi on mielenkiintoista lukea analyysi siitä, kuinka kisojen aluetaloudelliset vaikutukset Helsingin seudulle olivat tutkijoiden mukaan positiiviset, mutta aluetalouden koko huomioiden varsin pieni. Silti tutkijat päätyvät kisojen vaikutuksissa positiiviseen lopputulemaan, sillä suurimmaksi taloudelliseksi merkitykseksi kirjoittajat näkevät sen, että onnistuneet kisajärjestelyt auttavat aluetta saamaan myös tulevaisuudessa järjestettäväkseen isoja tapahtumia.

Kisat nähdään alueen ”hyvän maineen pääomana”, jolloin kisoja pitää tarkastella paitsi yksittäisenä tapahtumana, myös osana jatkumoa järjestää ammattitaitoisesti suurtapahtumia sopivin aikavälein.

Myönteistä uutisointia

Teoksen median antamaa kuvaa koskevassa osassa on myös paljon mielenkiintoisia asioita. Esimerkiksi ennakkokirjoittelussa kotimaassa pääpaino artikkeleissa oli kisajärjestelyiden etenemisessä ja vasta toiseksi yleisintä oli itse kisojen sisältö, urheilu. Myös ajan henkeä kuvaa turvallisuuteen liittyvien artikkelien määrä kisojen ennakkoartikkeleissa. Sävy näissä kirjoituksissa oli pääosin myönteinen.

Kuuden ulkomaalaisen lehden sisältöjen vertaileva analyysi on myös uutta tietoa antava. Kisojen hakuvaiheessahan korostettiin suuresti sitä, kuinka kisat tulevat olemaan koko maailman huomion keskipisteessä ja samalla tuovan kisakaupungille ja –maalle paljon positiivista kansainvälistä huomiota.

Huomiota saatiin, mutta valtaosin kirjoittelu keskittyi puhtaasti urheiluun. Helsinki ja kisajärjestäjät pääsivät tutkituissa valtamedioissa vain vähän näkyviin, joten tässä suhteessa saavutettu julkisuus ei varmasti optimistisimpia ennakko-odotuksia täyttänyt. Varsinkin, kun kisojen jälkikritiikki oli kisajärjestäjille aika tavalla negatiivista. Osin kohtuuttomastikin, sillä sää kaikessa kurjuudessaan ei valitettavasti ollut järjestäjien päätösvallassa.

Kokonaisuutena tutkivalla otteella tehty kisakirja on tervetullut lähestymistapa arvokisoihin. Urheilufriikeille kuvakirjat ja tuloskertaukset lennokkaine kisakuvauksineen ovat mannaa, mutta tästä teoksesta saa kiihkottomastikin asiaan suhtautuva paljon irti.

Teksti: Henry Järvinen

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 11/06, Henry Järvinen, www.slu.fi.