Palloilulajien massatapahtumien suosio on olennaisesti kasvanut

Tuore kansallinen liikuntatutkimus kertoo liikunnan massatapahtumien suosion pysyneen väestön keskuudessa korkealla tasolla. Sen sijaan harrastettujen lajien osalta palloilulajit ovat kasvattaneet olennaisesti suosiotaan edelliseen tutkimusajankohtaan verrattuna.

Keskimäärin joka viides liikunnanharrastaja osallistuu turnauksiin tai joukkotapahtumiin. Kun asiaa kysyttiin vuosien 2005-2006 aikana 12 viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, kaikista vastaajista 21 prosenttia kertoi osallistuneensa johonkin liikunnan joukkotapahtumaan tai turnaukseen.

Luku on täsmälleen sama kuin edellisessä, vuosina 2001-2002 tehdyssä liikuntatutkimuksessa. Lukumääräksi muutettuna tämä tarkoittaa noin 700 000 suomalaista.

Sen sijaan lajikirjossa on tapahtunut muutoksia. Jalkapallo on noussut neljän vuoden aikana harrastetuimmaksi joukkoliikuntatapahtumaksi. Vuosina 2001-02 jalkapallon turnauksiin tai massatapahtumiin osallistui 56 000 ihmistä, nyt vastaava luku on jo 98 000.

Jalkapallon rinnalla suosituimpien lajien listan kärkipaikoilla ovat hiihto, kävelytapahtumat ja salibandy. Kokonaisuutena edelliseen tutkimukseen verrattuna kävelylenkkeilyn tapahtumiin osallistuminen on vähentynyt.

Ammattiryhmistä suhteellisesti eniten liikunnan massatapahtumiin osallistui johtavassa asemassa olevat (30 %), opiskelijat (28 %) ja toimihenkilöt (26 %).

Liikuntavaikuttajat tietävät massatapahtumien arvon

Kysyimme kolmelta liikuntavaikuttajalta liikunnan massatapahtumien merkityksestä ja sisällöistä. Kaikki vastaajat arvostivat massatapahtumien merkitystä ja pitivät tarjontaakin jo suhteellisen hyvänä, joskin uusia ideoita ja lajejakin mukaan massatapahtumien kenttään uskotaan edelleen mahtuvan.

Kysymyksemme olivat: 1) Massatapahtumien merkitys suomalaisten liikuttajana, 2) Tarjonta on laajentunut ympärivuotiseksi, tämän merkitys, 3) Riittääkö jo jokaiselle jotakin ja 4) Mikä rooli SLU-alueilla massatapahtumien organisoinnissa olisi.

Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu

1)      Massatapahtumilla on aivan keskeinen merkitys, sillä selviytyäkseen kunnialla massatapahtumasta, se vaatii pitkäjänteistä valmistautumista, mikä tarkoittaa usein ympärivuotista liikunnan harrastamista. Tästä pitkäjänteisestä liikunnan harrastamisesta tulee massatapahtumien tärkein arvo.

2)      Harrastajien laatuvaatimustaso on noussut ja samalla halutaan erilaisia tapahtumia – juuri minulle soveltuvia, eikä pelkästään perinteisiä hölkkä- ja hiihtotapahtumia. Mielestäni on syntynyt uutta kysyntää ja siihen on tarjonnalla vastattu, kuten järjestyksen pitää ollakin.

3)      Tarjonnassa on vielä huikeita aukkoja. Nuorille naisille ja pojille ei vielä juurikaan ole kattavaa tarjontaa. Tarjontaa pitää edelleen kehittää ja varsinkin ikäluokille 15-25 vuotta täytyy olla heitä kiinnostavaa toimintaa, jossa on monenlaisia elementtejä. Ne tapahtumat eivät voi olla sisällöltään samanlaisia kuin esimerkiksi hölkkätapahtumat.

4)      Tämä toiminta istuu loistavasti SLU-alueille. Meidän tavoitteemmehan on saada lisää liikkuvia ihmisiä. Me olemme kehittämisyksiköitä, joiden on elettävä ajassa. SLU-alueet voivat koordinoida ja käynnistää massatapahtumia ja sitten siirtyä takavasempaan ja jättää varsinainen organisointi seuroille ja liikuntajärjestöille. Me voimme saattaa eri toimijat yhteen ja se tarkoittaa myös muita kuin perinteisiä toimijoita. Miksei esimerkiksi teatteriväki voisi olla yhdessä liikuntajärjestöjen kanssa tekemässä monipuolista tapahtumaa?

Tuomo Jantunen, Suomen Latu

1)      Massatapahtumilla on liikunnassa ollut ja tulee olemaan suuri merkitys. Tapahtumien tulee kuitenkin elää ajassa ja kehittyä. Merkityksellistä liikuttamisen kannalta on massatapahtumiin valmistautumisjakso, joka on pitkä. Itse tapahtumahan on lopulta vain yksi liikuntasuoritus.

2)      Varmasti edelleen tulee lisää tapahtumia. Myös vanhojen tapahtumien kannattaa uudistua. Otetaan vaikkapa Suomi meloo –tapahtuma, jossa on yli 1000 melojaa vuosittain. Sen vahvuus on joka vuosi uudistuva reitti ja eri paikkakunta. Toisaalta laturetkillä on ollut laskeva osallistujamäärä, mutta ne, jotka ovat kehittäneet ja uudistaneet tapahtumiaan, ovat edelleen menestyneet.

3)      On vaikea ennustaa sitä, mikä tulee milloinkin vetämään yleisöä. Joskus kymmenen vuotta sitten oli mahdotonta uskoa, että sauvakävelystä voisi tulla sellainen massalaji kuin se nyt on. Joku toinen tapahtuma taas tuntuisi vetovoimaiselta, mutta ei kuitenkaan sellaiseksi kehity. Lisää tapahtumia edelleen varmasti syntyy.

4)      SLU-alueilla on tärkeä koordinaattorin asema. Ne voivat poistaa päällekkäisyyksiä alueellaan ja tiedottaa tapahtumista. Järjestämisvastuu kuuluu muille liikuntaorganisaatioille.

Satu Turhala, Suomen mielenterveysseura

1)      Liikuntatapahtumien arvo on siinä, että ne aktivoivat liikkumaan ja saavat mukaan uusia liikkujia. Jos niiden arvoa mitataan pitemmällä aikavälillä, ne toimivat kansansairauksien ehkäisijänä kun ne totuttavat ihmiset liikkumaan. Samalla järjestäjät voivat massatapahtumien kautta tehdä isolle joukolle toimintaansa tunnetuksi.

2)      Liikuntatrendit seuraavat tapahtumia ja päinvastoin. On hyvä, että mukaan on tullut tarjontaa myös matalatehoisempien liikuntamuotojen pariin kuin vain perinteiset hölkkä ja hiihto. Näin mukaan saadaan uusia osallistujia, kun vaatimustaso ei kaikissa tapahtumissa ole fyysisen suorituskyvyn osalta huippukorkea.

3)      Erityisryhmille kokonaisuutenaan tarvitaan vielä lisää tarjontaa. Sellaiset tapahtumat, joissa nautinto tulee yhdessä tekemisestä eikä pelkästään fyysisestä suorittamisesta ovat juuri erityisryhmille tärkeitä.

4)      SLU-alueiden tärkeä rooli on mm. tiedottamisessa. Paikallistason yhteistyö toimii muutenkin juuri SLU-alueiden kautta luontevasti.

Lue lisää joukkotapahtumiin osallistumisesta Kansallisen liikuntatutkimuksen raportista Aikuisliikunta, s. 46 - 50 tästä.

Teksti: Henry Järvinen, kuvat: pixoi.com ja Palloliitto

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 11/06, Henry Järvinen, www.slu.fi.