Patrick Borg: Urheilijan ruokavalio ei ole salatiedettä

"Urheilijan ruokavalio ei todellakaan ole salatiedettä", arvioi UKK-instituutin ravitsemustutkija Patrick Borg puhuessaan valtakunnallisen liikuntavammojen ehkäisyohjelman LiVEn kouluttajatilaisuudessa Tampereella. Hän on huolissaan, jos nuoren urheilijan syömisestä tehdään ongelma.

Monen ihmisen mielestä oikea ruokavalio jo sellaisenaan on vaikea asia, joten ei ole mitään syytä komplisoida urheilijan ja varsinkaan nuoren urheilijan syömistä yhtään lisää

”Urheilijan pohjaruokavalio on aivan samanlainen kuin kenellä tahansa. Luonnollisesti mukana on tiettyjä omia elementtejä kuten ennen ja jälkeen harjoittelua syötävät välipalat, mutta pohjimmiltaan suositaan niitä ainesosia, jotka yleensäkin edistävät terveyttä ja painonhallintaa. Ne ovat hyviä myös urheilijan suorituskyvyn kannalta”, sanoo Patrick Borg.

Joitain asioita Borg kuitenkin alleviivaa mielellään. Niitä ovat esimerkiksi antioksidantit.

”Niin, niistä erityisesti urheilijat hyötyvät kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödessään. Tietenkin ne ovat hyviä myös monista muista syistä, mutta urheilijalle antioksidantit ovat erityisen tärkeitä ja niitä ei pillereistä saa.”

Rasvaa vai ilman?

Hyvältä kuulosti myös, kun Patrick Borg puhui rasvankäytön tärkeydestä.

”On tietenkin ihmisiä, joille vähärasvaisten tuotteiden valitseminen on paikallaan. Rasvan käyttö on ehkä ollut hiukan huoletonta, mutta kovin monella rasvan käytön vähentäminen on mennyt yli. Kyllä nyrkkisääntö on, että kasviöljyä tulee käyttää reippaasti ja vähärasvaisia vaihtoehtoja tulee valita osassa tuotteita, mutta siinä vaiheessa kun kaikki on vähärasvaista ja näkyvääkään rasvaa ei uskalleta käyttää, on menty ojasta allikkoon”, varoittaa Patrick Borg.

Kun hän siirtyy puhumaan urheilijan välipalasta, tulee silmiin kuva huolehtivasta äidistä, joka tarjoaa lapselle välipalaa; syö että jaksat! Itse asiassa asiaan liittyy nuoresta urheilijasta puhuttaessa suuri viisaus, mutta ei vain jaksamisen vuoksi. Kehittävä välipala onkin kova juttu.

Väliin palaa!

”Välipalalle on olemassa tärkeä funktio! Ihmiset menevät usein liikkumaan syötyään aiemmin päivällä, ehkä jopa mitä sattuu. Liikunnan jälkeen pohditaan usein, että nyt pitäisi syödä, mutta harjoitusta edeltävä välipala unohtuu turhan usein. Pieni hiilihydraatteja ja proteiineja (esimerkiksi jogurtti) sisältävä välipala, joka ei sekoita vatsaa, 30 – 60 minuuttia ennen harjoitusta olisi hyvin tärkeä suojaamaan lihasta harjoitusten aikana ja parantamaan sen kehittävää vastetta”, muistuttaa Patrick Borg.

Nuorten urheilijoiden päivät saattavat venyä kovinkin pitkiksi. Ravintoa kuluu paljon ja liikaa ei oikeastaan voi syödä, vai voiko?

Laatu ja määrä

”Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ruokavalio sisältää tasaisella rytmillä aamupalan, lounaan ja päivällisen sekä välipalat ja siinä on edes joku tolkku laadullisesti, niin liikaa ei voi syödä. Kylläisyyttä kehittävät komponentit estävät liikasyönnin, mutta riittävästi voi syödä. Toisin on jos ei syödä kunnon aterioita, vaan ne korvataan makeilla juomilla ja makeisilla. Silloin kuka tahansa voi syödä liikaa, vaikka treenaisi kuinka paljon hyvänsä. Liikaa syöminen on siis lähinnä laadullinen käsite. Huonolaatuisella ruokavaliolla voidaan syödä liikaa, hyvälaatuisella ei. Kyse ei siis ole määräajatuksesta”, määrittelee Patrick Borg.

Myös kouluun mukaan otettaviin välipaloihin, kuten perinteiseen ruisleipään ja kinkkuun voipaperissa, Patrick Borg suhtautuu hyvin myönteisesti. Hän muistuttaa, että joskus kouluruokailu saattaa jäädä väliin, vaikka niin ei saisi käydäkään. Silloin välipalan merkitys iltapäivällä kasvaa entisestään, eivätkä lähikaupasta tehdyt valinnat aina ole parhaita, joskin hyviin valintoihin voi oppia.

Parasta olisikin, jos koulut tarjoaisivat ravitsevan välipalan – se voisi vaikka maksaa hiukan.     

Mitä ei voi syödä?

Kaikkea voi siis syödä ja paljonkin saa syödä, mutta onko joitain aineksia, joita nuoren urheilijan tulisi välttää.

Patrick Borg hymyilee ja vastaa.

”No eipä tule mieleen – no, pikkukiviä ei kannata syödä! Mutta kun oikeasti ruuasta puhutaan, niin kaikkea voi syödä ja se juuri on hyvän ruokavalion elementti. Ei ole turhia sääntöjä ja rajoituksia. Kyllä aina tietää, että jotain on ymmärretty väärin, jos joku sanoo, että karkkeja ei saa syödä tai ei noita voi syödä.”

Patrick Borg sanoo hyvin ymmärtävänsä rajoitukset, kun kyseessä ovat allergiat tai terveyden vuoksi tapahtuvat rajoitteet, mutta niitä ei saisi itse luoda.

”Hyvään ruokavalioon kuuluu, että kaikkea saa syödä, kunhan enimmäkseen koetetaan tehdä niitä fiksuja valintoja. On kurjaa, että ihmiset ovat kehittäneet karkin syönnistä syyllistävän käsitteen. Sehän on yksi elämän mukavia asioita, eikä siitä ole mitään ongelmaa, kunhan muuten ateriarytmit ja laadut on hoidettu kuntoon. Sitä vaan ei saisi tapahtua, että ateriat jätetään väliin ja sitten syödään karkkia, koska silloin sitä syödään tolkuttomasti. Hoidetaan siis syöminen kuntoon ja syödään sitten karkkia kun tekee mieli.”

Fiksu juttu!

Lähde: YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle; kuva: Johanna Rissanen

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 11/07, www.slu.fi.