Hämeenlinnan kaupunki sai talkooväeltä lahjoituksena yli miljoonan markan kentän
"Kentän nyt valmistuttua luovutamme sen Hämeenlinnan kaupungille. Katsomme projekti Sinisen Laguunin osaltamme päättyneeksi muutoin kuin kentän pinnassa olevien mainosten osalta. Mainosten myymiseen ja mahdolliseen sopimusten uusimiseen Lasten Liikunnan Tuki ry:llä on yksinoikeus vuoden 2003 loppuun asti. Kiitämme kaikkia kentän rakentamiseen myötävaikuttaneita ja onnittelemme Hämeenlinnan kaupunkia sen saamasta yli miljoonan markan arvoisesta lahjoituksesta." Ote lääkäri Seppo Rehusen puheesta Hämeenlinnassa 25. toukokuuta 1999. Seppo Rehusen puhe avajaistilaisuudessa: Kysymys on perustaltaan liikuntalain velvoitteista ja lasten liikunnan merkityksestä. Uusi loppuvuodesta 1998 hyväksytty liikuntalaki määrittää kunnan velvollisuudeksi järjestää asukkailleen olosuhteet liikkumiseen. Toiminnan tuottajaksi määritetään kansalaisjärjestöt, kuten urheiluseurat ja mitkä tahansa yhteisöt. Työnjako on siis selvä: kunta rakentaa liikuntapaikat ja asukkaat järjestävät toiminnan. Lasten Liikunnan Tuki on yksi niistä kansalaisjärjestöistä, joka antaa oman panoksensa liikunnan järjestämisessä. Lasten Liikunnan Tuen toiminta-alue on Häme ja niinpä yhtenä mottona on Häme - Liikkuvan Lapsen Maakunta. Hanke on osa Opetusministeriön tukemaa ja Nuori Suomi ry:n edistämää tulevaisuuden kuvaa: Suomi - Liikkuvan Lapsen Maa. Tavoitteemme on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia liikunnan avulla. Hyvinvointia edistetään järjestämällä lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä sekä turvallisen aikuisen ja oman ikäisten lasten seuraa. Näin estetään syrjäytymistä leikkiä ja liikuntaa välineenä käyttäen. Samalla koulutetaan ja työllistetään nuoria - tehdään siis puhtaasti yhteiskunnallista sosiaalista työtä. Tähän tekemiseen tarvitaan koko kylä. Laguunin rakentamisen tausta Neljä ja puoli vuotta sitten, 16.1.1995 syntyi yhdistys, joka otti tavoitteekseen leikittää ja liikuttaa lapsia, kouluttaa ja työllistää nuoria sekä luoda mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien luomisella tarkoitettiin ja tarkoitetaan yhä sekä tilaisuuden tarjoamista kaikille haluaville että olosuhteiden luomista. Olosuhteiden osalta oli luontevaa, että yhdistys valitsi kaksi pääaluetta: ensinnäkin lasten lähiliikuntapaikkojen puolesta puhumisen ja niiden rakentamisen kaikkinaisen avustamisen sekä toiseksi lasten ja nuorten vapaa-aikapuiston saamisen Hämeensaareen. Vapaa-aikapuistoajatusta siivitti Hämeensaaren aivan ainutlaatuisen hieno sijainti keskellä kaupunkia kauniin Vanajaveden äärellä. Sekä lähiliikuntapaikkojen että vapaa-aikapuiston toteuttamiseen innosti lisäksi Hämeenlinna -malli, jonka mukaan kaupunki toivoo ja suorastaan odottaa omilta asukkailtaan aktiivisuutta ja oma-aloitteellisuutta. Mikä hedelmällinen lähtökohta kehittää omaa kotikaupunkia ja vaikuttaa sen asukkaiden viihtyvyyteen! Unelma lasten liikunnan mallikaupungista alkoi elää ja Sinisen Laguunin ääriviivat hahmottua. Kentän sinisen värin määritti Kalle Juhani Kaseva. Perusteina värille olivat Suomen lipun värit, kentän sijainti Vanajaveden äärellä sekä Lappeenrannasta löytyvä yhtäläisyys - sininen Kimpisen kenttä ja sininen Saimaa. Nimi Sininen Laguuni taas lainattiin suomennoksena Islannissa olevasta Blue Lagoon -uimapaikasta. Rahoitus on vaikein asia Mistä rahat lasten ja nuorten kaiken sään kenttään - vähintään miljoona markkaa? Kun idea oli hyvä, saattoi sen toteuttamiseen olettaa saatavan mukaan laaja pohja: oma vahva talkootyö, paikkakunnallinen yritysrahoitus, valtion liikuntapaikkatuki läänin kautta ja kyllä kaupungin omalle hankkeelle oli syytä odottaa myös kaupungin panosta. Kun oli se Hämeenlinna -mallikin kannustamassa. Asukkaiden ja kaupungin välinen yhteistyö. Kaikki muut olettamukset pitivätkin paikkansa paitsi kaupungin osuus: lopullisessa Sinisen Laguunin toteutuksessa kaupungin rahoitusosuus on toistaiseksi vain vesilaitoksen budjetoima 50 000 mk eli 5 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Hämeenlinna -malli petti tällä kertaa. Sinisen Laguunin nurmiosuuden rahoituksen kulmakivet ovat Opetusministeriön Etelä-Suomen läänin kautta myöntämä 300 000 markkaa sekä Lasten Liikunnan Tuen eri tavoin kokoama noin 650 000 mk. Lasten Liikunnan Tuki ry:n osuus koostuu kolmesta osasta:
Talkoohenki elää Sininen Laguuni ei ole eikä ole ollut yhden, kahden, kolmen eikä edes neljän hämeenlinnalaisen unelma. Vahvaa pohjaa osoittavat talkoolaisten suuret määrät sekä talkoolaisten pitkäaikainen, korkea sitoutuminen. Talkoita on järjestetty ja rahaa kenttään kerätty kolmena peräkkäisenä vuonna: vuonna 1997 järjestettiin läntisen Suomen lasten pesäpalloleiri, johon osallistui 150 talkoolaista, vuosi sitten kesällä 1998 oli valtakunnallinen 1200 lapsen viikon mittainen Suurleiri, jossa oli mukana 300 talkoolaista. Kahden leirin kaikki suora rahallinen talkootuotto - yhteensä 180 000 mk - lahjoitettiin Hämeenlinnan kaupungille 10.8.1998 Sinisen Laguunin rakentamisen pohjarahastoksi. Lasten leirien yhteydessä ja jo aiempina vuosina toteutettiin lisäksi lähiliikuntapaikkaohjelmaa tukemalla kaupungin hiekkakenttien kunnostamista lähes 100 000 markalla. Jos joku väittää talkooaatteen kuolleen, niin tämä ei pidä paikkaansa ainakaan Hämeenlinnassa. Aktiivisuutta ja talkoohenkeä löytyy, kun tavoite koetaan tärkeäksi. Yksistään Sinisen Laguunin rakentamisen viimeisen kahden viikon aikana eli 3.-14. toukokuuta. teki Pauli Hyvärisen johtama talkooväki yhteensä noin 3 500 tehokasta talkootuntia eli yli 2 miestyövuotta. Rahaksi varovaisesti muutettuna talkootyön arvo on vähintään 300 000 mk. Arvio ei vielä sisällä lainkaan talkootyötä ennen 3.5.1999, jonka suuruus on likimain samaa luokkaa. Talkootunteja laskettaessa on syytä muistaa, että kyseessä eivät ole mitkä tahansa talkootunnit: talkoiden suurimman vastuun kantoivat Hämeenlinnan - Vanajan sotaveteraanit. Veteraanien talkoot olivat malliesimerkki hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta: kahden viikon työrupeama neljän tunnin työvuoroin. Suuren panoksen antoivat sotaveteraanien lisäksi karjalaiset, eläkeläiset, poliisit, HT-85:n maahockeyn pelaajat, mattomieskurssilaiset, Hämeenlinnan-Rengon Lions-Club, harrastusliikunnan ohjaajakurssi LIVE99:n opiskelijat, pesäpalloilijat ja yksittäiset kaupunkilaiset. Oli hienoa seurata, miten hyvällä mielellä talkoolaiset panoksensa antoivat, iloisesti ja ahkerasti. Kaikesta huokui, että talkoolaiset viihtyivät. Henki tuntui olevan - kun kerran kaupunki ei tee tätä niin teemme sitten itse. Toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana rakennettiin paitsi kenttää myös "siltaa yli sukupolvien". Talkoita suunniteltaessa ei etukäteen voitu arvata eikä olettaa, että meillä on sellaisia miehiä, jotka tekevät talkootyötä lähes kaksi viikkoa yhteen menoon jopa 10 - 12 tuntia päivässä. Näin nimittäin tekivät Kalevi Jäntin ja Kalle Kasevan lisäksi Pauli Hyvärinen, Timo Hämäläinen, Rauno Kalmari, Erkki Venesjärvi, Jussi Hämäläinen, Juha-Matti Saarinen, Erkki Roisko. Jokainen heistä ja vielä heidän lisäkseen moni, moni muu ansaitsee erillisen hatunnoston. Teknisesti laatua, joka tyrmää Hämeenlinnan kaupunki ja sen asukkaat saavat nyt käyttöönsä yhden maan parhaista hiekkatekonurmikentistä: tavoitteena on ollut Lasten Liikunnan Tuen periaatteiden mukaan tuottaa laatua, joka tyrmää. Pohjatyöt on todennäköisesti tehty parhaiten, mitä missään suomalaisessa urheilukentässä. Lasten Liikunnan Tuen konsulttina talkoilla työskennelleen Kalevi Jäntin kivenkova kokemus ja osaaminen yhdistettynä urakoitsijan MVR-Maatek Oy:n huippuasiantuntemukseen ja konekantaan antoi Siniselle Laguunille sellaisen perustan, ettei parempaan tällä hetkellä pysty kukaan. Mattovalmistaja Saltexin toimitusjohtaja Hannu Salmenautio puolestaan sanoo, ettei tekisi mitään maton teko- tai asennusvaihetta jälkikäteen ajatellen toisin. Maton laadusta ei tingitty. Materiaaliksi valittiin kotimainen ei suinkaan halvin vaan tasokkain mahdollinen nurmimatto: vahva värinkestävyys ja hyvä käyttöystävällisyys niin, ettei muovi aiheuta palovammoja kaatuessa tai tarkoituksella liukuessa. Muun hyvän lisäksi valitsemamme mattomateriaali sallii talvella jäädyttämisen. Tärkeät asennukseen liittyvät työvaiheet tehtiin niin hyvin kuin ikinä vaan voi. Esimerkiksi hiekan harjaaminen maton sisään toteutettiin ihmisvoimin, koska koneellisella hiekan levityksellä ei saavuteta sitä laatua mitä huolellisella käsityöllä. Talkoolaisten panos tässä hieman huvittavassakin yli viikon kestäneessä työvaiheessa oli korvaamaton. Risut ja ruusut Työn nyt päättyessä on aika jakaa sekä ruusuja että risuja. Ensin ruusut:
Ruusuja saavat myös ne Hämeenlinnan kaupungin yksittäiset virkamiehet ja heidän alaisensa, joiden kanssa yhteistyö luistaa siksi, että heistä huokuu aito halu lisätä kaupunkimme viihtyisyyttä ja tehdä Hämeenlinna -mallin mukaista asukasyhteistyötä. Virkamieheltä tämä vaatii itsensä laittamista täysillä peliin ja joskus myös sen tosiasian myöntämistä, että asukaskin saattaa olla oikeassa. Harmi kyllä, myös risuja on jaossa. Meidän veronmaksajien kustantamana palkkansa saavissa kaupungin virkamiehissä on edelleenkin liikaa vanhanaikaista suhtautumista ja oman reviirin varjelua, josta on haittaa vain omalle toiminnalle ja antaa kaupungista huonon kuvan. Konkreettinen osoitus ja selkeä todiste reviiriajattelusta on muun muassa se, että liikuntapaikkarakentamisen vastuuhenkilöillä oli neljän viikon ajan niin kova kiire, etteivät he ehtineet käymään rakentamispaikalla. "Omat" työt näet olivat tärkeämpiä kuin ainoan kaupungissa juuri sillä hetkellä rakenteilla olleen merkittävän liikuntapaikkahankkeen toteutumisen seuraaminen tai siihen myötävaikuttaminen. Asioiden pelkkä sivusta seuraaminen ja sisäisen tiedonkulun puuttuminen toi kaupungille ainakin 60 000 mk suuruisen lisälaskun. Hämeenlinnan kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtajana ja siten hallintokunnan johtavana luottamusmiehenä odotan ja jopa edellytän tällaisen nurjamielisen suhtautumisen asukkaiden aktiivisuuteen loppuvan mitä pikimmin. Samalla pyydän toisena teknisen hallintokunnan palvelusitoumuksen allekirjoittajana anteeksi sitä, että kaupungin tekninen toimiala ei ole vielä valmis toimimaan antamansa sitoumuksen mukaisesti. Sininen Laguuni -hankkeessa oli Hämeenlinnan kaupungin teknisen viraston johdolla, maanrakennuksella ja liikuntatoimella elämänsä tilaisuus näyttää sopeutuvansa uuteen palveluhenkiseen kulttuuriin, opetella projektityöskentelyn periaatteet ja hankkia osaaminen mahdollisiin tulevaisuuden samantyyppisiin asukasyhteistyöhankkeisiin. Virasto jätti tilaisuutensa käyttämättä. Jatkotoiveet ja -odotukset Kenttä siirtyy nyt kaupungin haltuun. Toivomme, että kenttä olisi kaupungille voimavara eikä asukkaiden antama rasite. Me kentän rakentamiseen osallistuneet olemme ainakin omalta osaltamme yrittäneet tehdä jatkohoidon kaupungille niin helpoksi kuin mahdollista: työ on kaikilta osiltaan tehty niin hyvin, kuin näistä rahkeista vain lähtee. Odotamme kentän kuluvan kaupunkilaisten käytössä." Seppo Rehunen listaa, että odotamme ja esitämme:
Unelma on toteutunut Koko laajan tekijäjoukon ja aivan erityisesti Kalle Kasevan, Kalevi Jäntin ja omasta puolestani totean, että olemme nauttineet Sinisen Laguunin tekemisestä sen kaikissa vaiheissa ja riemuinneet yhdessä jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta. Mieli on kuitenkin helpottunut - unelma on toteutunut. Kentän nyt valmistuttua luovutamme sen Hämeenlinnan kaupungille. Katsomme projekti Sinisen Laguunin osaltamme päättyneeksi muutoin kuin kentän pinnassa olevien mainosten osalta. Mainosten myymiseen ja mahdolliseen sopimusten uusimiseen Lasten Liikunnan Tuki ry:llä on yksinoikeus vuoden 2003 loppuun asti. Kiitämme kaikkia kentän rakentamiseen myötävaikuttaneita ja onnittelemme Hämeenlinnan kaupunkia sen saamasta yli miljoonan markan arvoisesta lahjoituksesta. SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 11/99, http://www.slu.fi , Seppo Rehunen. Kirjoittaja: Seppo Rehunen |