Uimahallien rakentamispäätöksiä tehdään liian kapeasti

Kuntourheiluliiton selvityksen mukaan uimahallirakentamisen tärkeimmät päätökset tehdään usein kapeasti rakentajien ja arkkitehtien piirustuslaudoilla. Monien eri ryhmien palvelu edellyttäisi eri hallinnonalojen yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa.

Kuntourheiluliitto toteutti 1998-2002 opetusministeriön tukemana Tulevaisuuden uimahalli terveyttä edistävän liikunnan tarjoajana ja toimintaympäristönä -hankkeen. Selvitystyön tuloksia esiteltiin toukokuun lopulla mm. hallirakentamista suunnitteleville kuntien edustajille.

Selvitys tehtiin toimintatutkimuksena eli osallistumalla aktiivisesti uimahallin suunnitteluprosessiin. Aineisto kerättiin osallistumalla Kirkkonummen uimahallityöryhmän kokouksiin, haastatteluilla ja analysoimalla prosessi. Tarkoituksena oli etsiä yleistettäviä prosessin ydinvaiheita, käännekohtia, asiantuntemuksen tarvetta ja sovellettavuutta tueksi uusille rakentajille ja toiminnallisten sisältöjen kehittäjille.

Uimahalleille asiakashallintajärjestelmä

Hankkeen johtopäätöksissä todetaan, että monia kansalaisia palveleva ja taloudellisesti järkevä liikuntakeskusratkaisu voi toteutua sitouttamalla mahdollisimman monet asiantuntijat suunnitteluun jo lähtöruudussa.

Tarvesuunnittelussa pitäisi olla mukana kaikkien niiden tahojen, joiden toiminta hyötyy hallin käytöstä, eli ainakin koulu-, terveys- ja sosiaalitoimet, alueen liikuntapalveluja tuottavat yrittäjät, urheiluseurat sekä kansanterveysjärjestöt. Selvityksen mukaan halleihin saadaan näin lisää uudenlaisia kävijöitä ja kustannustehokkuus paranee huomattavasti. Myös ympäristö- ja kaavoitusvastaavien tulisi nähdä halli osana suurempaa liikuntaympäristöhanketta riittävän ajoissa.

Selvityksen mukaan paikkakunnan ainoa uimahalli palvelee parhaimmillaan esimerkiksi kunto-, perhe- ja kilpauimareita, uimakouluja, vesijumppaajia, vauvauintia, hyppykoulua, sukelluskoulua, erityisliikuntaa sekä kuntoutusta yli kuntarajojenkin.

Monen hallinnonalan sitominen yhteistyöhön vaatii selvityksen mukaan uimahallien asiakashallintajärjestelmän kehittämistä. Asiakashallintajärjestelmällä voitaisiin selvittää hallin todelliset käyttäjät ja määritellä strategisesti tärkeät toimintakustannukset.

Tänä vuonna 33 miljoonaa uimahallirakentamiseen

Uimahallirakennuksen käyttöikä on vain reilut 20 vuotta. Suomen 220 uimahallista suurin osa on rakennettu 70-80-luvuilla, joten lähivuosina uimahalli kuumentaa monen kunnan päättäjien tunteita.

Tänä vuonna rakennetaan uusia tai korjataan vanhoja halleja kahdeksalla paikkakunnalla. Kustannusarvio tälle on 33 miljoonaa euroa.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 12/02, http://www.slu.fi/