Neljä tuntia liikuntaa viikossa on tehokas keino kakkostyypin diabeteksen ehkäisemisessä. Kun mukaan yhdistetään vielä ravintotottumusten muutos ja painon hallinta, sairastumisriski laskee oleellisesti. Diabeteksen ehkäisystä on olemassa jo tutkimustietoa, jonka käytäntöön soveltaminen on painopisteenä valtakunnallisessa diabeteksen ehkäisyprojektissa.
Vuosille 2003-2007 ulottuva toimeenpanohanke käynnistyy neljässä sairaanhoitopiirissä, joiden alueella asuu noin 1,2 miljoonaa suomalaista.
Hankkeen koordinaattori, ylilääkäri Timo Saaristo Suomen Diabetesliitosta kertoo, että toimeenpanohankkeen taustalla on vankka tutkimustieto ja erityisesti suomalainen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimus (Diabetes Prevention Study, DPS).
Liikuntaa perusterveydenhuoltoon
Jos DPS-tutkimukseen osallistuneet korkean sairastumisvaaraan henkilöt onnistuivat noudattamaan kaikkia asetettua viittä tavoitetta muuttaa elintapojaan, sairastuminen väheni olemattomiin. Jo keskimäärin 3,5 muutoksen toteutuminen riitti alentamaan sairastuvuutta 58 prosentilla.
"Liikunta on noussut muiden elintapamuutosten ohella erääksi oleellisen tärkeäksi tekijäksi diabeteksen ehkäisyssä ja yksi nyt alkaneen projektin tehtävä onkin selvittää, miten eri liikuntamalleja voidaan tehokkaimmin toteuttaa käytännön työssä", Saaristo toteaa.
"Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma julkaistiin tänä vuonna ja nyt toivotaan, että perusterveydenhuolto alkaa entistäkin tehokkaammin soveltaa ja toteuttaa näitä ohjeita myös muissa kuin alkuvaiheen erityisalueina olevissa neljässä sairaanhoitopiirissä. Uudenlaista ajattelua ja tiivistä yhteistyötä tullaan tarvitsemaan esimerkiksi kuntien ja kaupunkien liikuntatoimen kanssa".
DPS tuo uutta tietoa
Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi kertoo, että DPS- tutkimuksen tulokset liikunnan vaikutuksesta diabetekseen ovat valmistumassa lähiakoina. Jo nyt voidaan kuitenkin todeta, että liikunnalla on sairauden ehkäisemisessä itsenäinen merkitys, joka on riippumaton painon tai ruokavalion muutoksista.
"Varsinaisesta biologisesta mekanismista, joka on ilmiön taustalla, ei tähän astisten tulosten perusteella voida vielä varmuudella sanoa mitään. On pohdittu muun muassa sitä, mikä merkitys on glukoosin siirtymismekanismilla lihaksen sisälle tai lihasmassan määrällä sekä geneettisillä tekijöillä", Keinänen-Kiukaanniemi kertoo.
Ylilääkäri Timo Saariston mukaan tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan selvästi estää tai viivästää kohentamalla riskiryhmään kuuluvan elintapoja.
"Taudilla on jopa 10 vuotta kestävä huomaamaton esiaste, jonka aikana sen kehitykseen voidaan nykytiedon perusteella vaikuttaa. Yhdellä kolmasosalla suomalaisista on kakkostyypin diabetekselle altistava perimä. Lisäksi taudin lisääntymiseen vaikuttavat väestön ikääntyminen, mutta ennen kaikkea ihmisten lihominen ja liikunnan puute", Saaristo kertoo.
SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 12/03, Marja Keränen, http://www.slu.fi |