Liikunnan ja terveystiedon asema turvattiin uudessa koululaissa
|
Liikuntaväki voi huokaista helpotuksesta eduskunnan hyväksyttyä koululainsäädännön kokonaisuudistuksen 11. kesäkuuta. Monet pelätyt heikennykset liikunnan ja terveyskasvatuksen asemaan peruskoulussa, lukiossa ja toisen asteen ammatillisessa opetuksessa torjuttiin. Muutenkin liikuntajärjestöjen esittämät näkökohdat otettiin lakipaketissa hyvin huomioon. Uudet koululait viilasi kuntoon eduskunnan sivistysvaliokunta, joka muutti hallituksen esitystä. Valiokunnan vaatimuksesta lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppiaineluetteloon kirjattiin hallituksen esityksestä poiketen myös liikunta ja terveystieto.Valiokunta myös edellytti, että valtio ja kunnat kehittävät koulujen kerhotoiminnan edellytyksiä yhdessä mm. kansalaisjärjestöjen kanssa. Valiokunnan mielestä koululiikunnan ytimenä on edelleen oltava kaikille yhteiset liikuntatunnit. Terveiden elämäntapojen ja liikuntaharrastuksen edistäminen kirjattiin niinikään valiokunnan ehdotuksiin.
Yllättävän kova kädenvääntöYksi aktiivisimmista koululakien terveys- ja liikuntalinjauksiin aikuttaneista oli kansanedustaja ja SLU:n varapuheenjohtaja Kalevi Olin. Liikunta-alalla pitkään työskennelleenä alan tutkijana ja opettajana hän hämmästelee, miten kova kädenvääntö ja paljon asiantuntijatyötä asiassa tarvittiin. ”Lopulta sivistysvaliokuntaan syntyi laaja liikunta- ja terveysrintama, johon sitten opetusministeri Olli Heinonenkin liittyi. Näin ison koululakipaketin ihmiskäsitys monipuolistui ja siinä otettiin huomioon myös sosiaalinen ja biologinen, terve ihminen”, Olin tulkitsee. Olin myöntää ymmärtävänsä niitä paineita, joita koululaitoksessa on teknologian ja matemaattisluonnontieteellisten aineiden suuntaan. Lakiin sisältyykin laaja harkintavalta koulu- ja kuntatasolla, mutta mitään laissa mainittua oppiainetta ei voi tyystin sivuuttaa. ”Kurssien tuntimäärä voi olla pienikin, kunhan opetus on säännöllistä. Täytyy myös muistaa, että liikuntatuntien määrä Suomen kouluissa on tietyissä ikäryhmissä Euroopan alhaisimpia. Kehittyvän lapsen terveys on pohja koulun muille kasvatustavoitteille”, hän huomauttaa. Olin painottaa myös koulujen kerhotoiminnan merkitystä. ”Koulujen monipuolisen kerhotoiminnan edellytykset paranevat uuden lain ansiosta. Tämä on tärkeää, koska niin monet pienet koululaiset joutuvat olemaan yksin iltapäivisin oppituntien jälkeen”, Olin toteaa viitaten akatemiaprofessori Lea Pulkkisen puheenvuoroihin aiheesta.
Liikuntaa kaikille koko kouluajan”Olemme todella tyytyväisiä, että liikunta ja terveystieto saatiin lain oppiaineluetteloon. Liikunta koskee nyt kaikkia myös toisen asteen opiskelijoita koko kouluajan”, projektipäällikkö Tuula Segercrantz Suomen Liikunnanopettajain liitosta iloitsee. Segercrantzin mukaan yksilön terveyden ja toimintakyvyn korostaminen uusissa koululaeissa edustaa uuden tutkimuksen tuomaa ajattelua. ”Liikuntaa ei enää nähdä vain jonakin hauskanpitona tai vapaa-ajan viettona, vaan ymmärretään tavoitteellisen ja suunnitelmallisen liikunnan merkitys ihmisen työ- ja toimintakyvylle”, hän näkee. Peruskoulua koskevissa lakiteksteissä terveystietoa ei mainita, mutta perusteluissa mainitaan, että oppiaineissa mainitun kansalaistaidon keskeisenä sisältönä tulee olla terveystietoa. ”Tästä täytyy huolehtia, kun opetussuunnitelmia käsitellään Opetushallituksessa. Opetushallitus näyttääkin nyt hyvin ymmärtävän tämän asian”, Segercrantz toteaa.
Liikuntaväki hyvässä yhteisymmärryksessäSLU:n projektipäällikkö Kerstin Ekmanin ilonaiheet ovat hyvin samansuuntaiset kuin Liikunnanopettajain liitonkin. Liikunnan ja terveyskasvatuksen tunnustetun aseman lisäksi hän näkee paljon mahdollisuuksia koulujen kerhotoiminnassa. ”On hyvin tärkeää, että kerhoja voidaan edelleen ylläpitää osana koulun toimintaa. Koulussahan on tilat, osaavia opettajia ja kaikki muu kerhotoiminnalle tarpeellinen jo valmiina. Onhan järkevää saada tilat ja resurssit täysimääräisesti käyttöön, Ekman huomauttaa. SLU toivoi hallituksen esityksestä pois mainintaa, jonka mukaan liikunnan ammatillista koulutusta voitaisiin edelleen rahoittaa veikkausvoittovaroista. ”Kaikki muukin ammatillinen koulutus rahoitetaan budjettivaroin. Tällöin liikunnan veikkausvoittovaroja voidaan osoittaa kasvavassa määrin järjestöjen ja kuntien käyttöön”, Kerstin Ekman arvioi. Ekman jatkaa, ettei SLU:lla ole mitään sitä vastaan, että uusien koululakien mukaan muuta kuin liikunta-alan ammattiin tähtäävää koulutusta voidaan edelleen rahoittaa Veikkauksen tuotoista. ”Uusi laki vapaasta sivistystyöstä tukee järjestömuotoisen koulutuksen ja lyhytkurssien kehittämistä”, hän katsoo. Kerstin Ekman on erityisen tyytyväinen, että liikuntaväki esiintyi niin yksituumaisena koululakeja valmisteltaessa. ”Oli helpompi ajaa asioita, kun meillä oli selkeät yhteiset esitykset”, hän toteaa tyytyväisenä. Myös Tuula Segercrantz ja Kalevi Olin kiittelevät järjestäytyneen liikuntaväen yhtenäisyyttä koululakiasiassa. ”Ilman laajaa verkostoa lopputulos ei olisi ollut näin hyvä”, Segercrantz sanoo. Koululakien valmnisteluun ottivat osaa sivistysvaliokunnan jäsenet: Teksti: Tiinu Wuolio Lisätietoja: Kerstin Ekman, projektipäällikkö, lainsäädännön edunvalvonta, SLU, kerstin.ekman@slu.fi SLU:N jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten:; Liikunnan ja Urheilun Maailma 12/98, Tiinu Wuolio |
