Osaamisen kehittäminen pian ideoista käytännöiksi
Osaamisen kehittäminen SLU:ssa ja sen jäsenjärjestöissä on siirtymässä työryhmien ideatasolta käytännön ratkaisuihin. Kaikki kolme neuvottelukuntaa ovat syksyn mittaan tuomassa vähintäänkin kokeiltavaksi selkeitä toimintamalleja. SLU-Akatemian neuvottelukunnan tavoitteena on toimivan mallin luominen yhteisön henkilöstökoulutukselle. Luvassa on lähinnä olemassa olevasta tarjonnasta koottava kurssitarjotin, jolta kukin voi poimia yksilöllisten tarpeidensa mukaan sopivaa koulutusta. "Tarjoamme kevyen rakenteen ja yleisohjeen henkilöstökoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen", neuvottelukunnan puheenjohtaja Juha Heikkala lupailee. Neuvottelukunta uusiutui jonkin verran vuoden vaihteessa, joten alkuvuodesta käytiin vielä läpi akatemian ajatuksellisia lähtökohtia, yksilöllisyyttä ja itseohjautuvuutta ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Sittemmin joukko on keskittynyt tehtyjen osaamistarveselvitysten pohjalta SLU-yhteisön henkilöstökoulutuksen varsinaiseen toteutukseen. "Selvityksissä nousi esiin eri tavoin johtamiseen, ihmissuhdetaitoihin, tietotekniikkaan ja markkinointiin liittyviä osaamistarpeita. Niitä ryhmiteltiin kurssitarjottimelle kymmeneksi asiakohdaksi", Heikkala kertoo. Kurssitarjontaa johtamistaidoista managerointiin Tarjottimelle ovat kertyneet johtaminen ja ihmissuhdetaidot, koulutus ja opetusmenetelmät, tietotekniikka ja sähköinen viestintä, kielitaito ja esiintymistaidot. Markkinointi, viestintä, tuotekehitys, sponsorointi ja managerointi vaativat omat koulutuksensa, taloushallinto ja arkistointi samoin. Listoilla ovat myös lainsäädäntö, verotus, edunvalvonta, yrittäjyys ja kansainvälisyys, eettiset ja ympäristökysymykset, kansainvälinen koulutustarjonta sekä kokoustekniikka, yhdistyslaki ja muut lait. Lisäksi on hahmoteltu oppijan etenemistä siitä hetkestä, kun hän kääntyy SLU-Akatemian puoleen siihen pisteeseen, missä hän saa SLU-Akatemian lautakunnan myöntämän todistuksen suorituksistaan. Juha Heikkalan mukaan järjestelmän käytäntöön viemisessä avainasemassa ovat jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajat. Järjestelmää aiotaan tehdä tunnetuksi myös esittein ja oppain. "Teemme ehdotuksemme SLU:n hallitukselle syksyllä. Testaamme malliamme vielä syksyn ja vuoden vaihteessa homman on tarkoitus lähteä liikkeelle. Hyvillä esimerkeillä mennään eteenpäin", Heikkala kaavailee. Valmentaja- ja ohjaajakoulutukseen viisiportainen järjestelmä Laaja valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen neuvottelukunta on talven ja kevään mittaan luonnostellut viisiportaista koulutusjärjestelmää. Joukko on työstänyt pienemmissä ryhmissä erikseen kilpa- ja huippu-urheilun valmennusta, lasten liikunnan ohjausta ja kunto- ja terveysliikunnan ohjausta. "Kullakin toimialalla on omat erityispiirteensä. Olemme pyrkineet löytämään yhteisiä näkemyksiä erityisesti kahdelle ensimmäiselle portaalle. Olemme myös selkiyttäneet koko viisiportaista järjestelmää muunmuassa kansalaisjärjestöjen ja lajiliittojen ja ammatillisen koulutuksen osalta", neuvottelukunnan vetäjä Pekka Nikulainen valaisee. Tavoitteena on ollut, että eri toimijat kohtaisivat toisensa nykyistä paremmin. Synergiaa odotetaan löytyvän toimialoittaisesta toimintamallista. "Haemme esityksiimme palautetta ja sitoutumista lokakuun kuudentena valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen neuvottelupäivillä, jonne kutsutaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Semmoista tunnelmaa on ilmassa, että tästä jotain voisi syntyä", Nikulainen uumoilee. Nikulaisen mukaan perusmyönteistä asennetta löytyy, mutta käytännön tehtäviin ei ole tarpeeksi ihmisiä. "Kysymys on SLU:n ja toimialajärjestöjen motiiveista ja resursseista. Kuinka tärkeä asia valmentaja- ja ohjaajakoultuus on ja mikä osuus sillä on tavoitteiden saavuttamisessa?" Opetusministeriökin voisi Nikulaisen mukaan nähdä tässä panostuskohteen, jos SLU ja toimialajärjestöt löytävät asiassa yhteisen sävelen. Seurakoulutuksessa tyvestä puuhun Seurakoulutuksen neuvottelukunta päätti jo alkutaipaleellaan teettää kunnon kartoituksen SLU:n jäsenjärjestöjen omista osaamisen kehityshankkeista. Liikuntatieteiden maisteri Jan Norran tekemä perusselvitys yli sadan järjestön koulutushankkeista osoitti, että lähinnä isoimmilla jäsenjärjestöillä on tarjota jotakin koulutusta paikallistasolle. "Tämä vahvisti ennakkoarvion, että seurakoulutusta on ylipäänsä hoidettu varsin vähän ja lähinnä siitä ovat kantaneet huolta 15 aluejärjestöä. Selvityksen mukaan aluejärjestöt hoitavat leijonanosan seurakoulutuksesta, joskin sisällöt ja opintoaineistot tosin vaihtelevat aika lailla", neuvottelukunnan puheenjohtaja Reijo Ruokonen toteaa. Nyt neuvottelukunta pyrkii vetäjänsä mukaan jo syksyllä tuomaan yhteiseen verkkoon tiedot eri puolilla maata toimivista kouluttajista. Samalla kootaan kurssitarjotinta seurojen tarpeisiin. Työn alla on vielä koulutussisältöjen ja materiaalien tarkempi määrittely, jotta tarjolla olisi SLU:n omat vaatimukset täyttävää yhtäläistä ja pätevää materiaalia koulutuksen käyttöön. Visioita jo tarpeeksi "Tarvetta on yhdistystoiminnan ihan perusasioista, jotka koskevat kaikkia järjestöjä ja seuroja. Yhdistyslain ja kirjanpidon velvoitteet on tunnettava joka tapauksessa", Ruokonen havinnollistaa. Luvassa onkin todennäköisesti käytännönläheistä koulutusta esimerkiksi seurojen puheenjohtajille ja sihteereille. Ruokonen pitää perusteltuna, että kaikki toistasataa jäsenjärjestöä eivät lähde omia aikojaan kehittelemään periaatteessa ihan samanlaisia kursseja, kun SLU:n palvelukin on käytettävissä. Ruokonen kiittää järjestökenttää monipuolisesti edustavaa neuvottelukuntaansa yksituumaisuudesta. Käsitykset osaamistarpeista, etenemismallista ja aikataulusta ovat käyneet yksiin. "Nyt näitä kehitysohjelmia on tehty riittävästi, visioita riittää. Nyt on aika tuottaa käytännön tuloksiakin", Ruokonen tuumii. Lisätietoja: SLU-Akatemian neuvottelukunta, Juha Heikkala, p. 03-215 7639, ptjuhe@uta.fi SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 12/99, http://www.slu.fi , Tiinu Wuolio Kirjoittaja: Tiinu Wuolio |