Positiivinen riippuvuus oppilaiden kesken tehostaa oppimista

Koulutusta voi sanoa vaikuttavaksi, jos se johtaa käytännön tason muutoksiin omassa työssä, katsoo kouluttajien kouluttaja ja työyhteisöjen kehittäjä kasvatustieteiden maisteri Ulla Piekkari. Asenteisiin ja oppimiskäsityksiin asti ulottuvat muutokset vaativat vähintään vuoden kestävää oppimisprosessia. Parhaat tulokset edellyttävät parin kolmenkin vuoden rupeamia.

SLU-Akatemian synnyttämiseen viime talvena osallistunut Ulla Piekkari tuntee vaikuttavan koulutuksen perustekijät. Niistä tärkeimpinä hän mainitsee pitkäkestoisuuden lisäksi kollegiaalisen tuen, opintojen ohjauksen ja monipuoliset menetelmät. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia aikuiskouluttaja pitää jo itsestäänselvyyksinä.

"Alkutilanteessa ratkaisee tietenkin itse kunkin oma halu. Sen ansiosta hyvinkin eritaustaiset ihmiset pystyvät ryhmässä hyviin tuloksiin", Piekkari lisää.

"Jos halua ei heti löydy, se täytyy herätellä. Motivaatiota ei voi kaataa kenenkään päähän, mutta on mahdollista ohjata ihmistä onnistumisen kokemusten kautta haluamaan oppimista. Tämä onnistuu parhaiten, jos opiskelijoiden keskuuteen synnytetään positiivisen riippuvuuden henki."

Ryhmään kuuluminen tehostaa oppimista

Tyypillinen pulma aikuiskoulutushankkeissa on kollegiaalisen tuen puute. Yksilön halun mennä mukaan ryhmäopintoihin ratkaisee opiskelijoiden kesken syntyvä me-henki, jota Ulla Piekkari luonnehtii positiiviseksi riippuvuudeksi. Ryhmään liittyvä on valmis tukemaan ja kannustamaan muita ryhmän jäseniä, antamaan omasta osaamisestaan ja yhtä hyvin ottamaan vastaan toisten ryhmän jäsenten asiantuntemusta.

"On tärkeää, että ryhmäydytään ja kehitetään työskentelytaitoja, eikä suoraan anneta tehtäviä ratkottavaksi", Piekkari muistuttaa. Myönteistä riippuvuutta ei koulutustilanteissa suinkaan aina määrätietoisesti lähdetä kehittämään. Joskus se syntyy itsestään, jos ryhmässä on aktiivisia ihmisiä, jotka luonnostaan haluavat jakaa kokemuksiaan ja kuunnella muita eli osaavat käyttää ryhmää oppimisen välineenä.

"Jos ryhmän jäsenet eivät ole valmiita jakamaan omastaan ja ottamaan vastaan toisiltaan, ryhmältä jää kohtuuttoman paljon voimavaroja hyödyntämättä, eikä koulutuksesta saada irti paljonkaan", Piekkari varoittaa.

"Kouluttajakeskeinen tiedonkaataminen istuu kuitenkin tiukassa, koska siinä kouluttajan tarvitsee hallita vain opetettava asia. Yhteistoiminnallisessa oppimistilanteessa kouluttajan tulee hallita myös ryhmädynamiikka ja vuoropuhelun synnyttämisen keinot."

Oma oppiminen puntariin

Piekkarin mukaan oppimistilanteissa on ensin luotava turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Jokaisen on voitava tuntea itsensä hyväksytyksi ja arvostetuksi ryhmässään. Näistä lähtäkohdista syntyy ryhmään kuulumisen tarve. "Ihmiset huomaavat, että on paljon opettavampaa, kun jakaa omaa osaamista ja ottaa vastaan muilta. Näin syntyy yhteinen oppimisprosessi."

On myös tärkeää, että opiskelijat kiinnostuvat itsestään oppijoina. "On hyödyllistä pohtia, miten itse oppii ja miten oppiminen ryhmässä tapahtuu", Piekkari toteaa. Samalla herää halu asettaa omia tavoitteita, joiden toteutumista myös seurataan. Piekkarin mukaan tarvitaan suoritusten määrällistä seurantaa, mutta ennen kaikkea oppimisen laadullista itsearviointia ja seurantaa.

"Oppimispäiväkirjakaan ei saa jäädä vain yksityiseksi, vaan se toimii myös ryhmän tasolla", Piekkari valaisee. Jotta pitkäjänteinen opiskelu ja oppiminen lähtisivät hyvin käyntiin, oppijoiden on saatava piankin onnistumisen elämyksiä.

Menetelmistä apua asenneongelmiin

Opiskelun alkuvaiheessa ryhmässä keskustellaan opiskelun vaikuttavuudesta ja siitä, miten oppimistaitoja voidaan harjoittaa. Jos joku tai jotkut ryhmässä estävät asenteillaan ryhmän tasavertaista opiskelua, vetäjän tehtävänä on eri menetelmin ohjata esimerkiksi liian hallitsevaa ryhmän jäsentä oivaltamaan tilanne.

"Voi saattaa ihmisiä rooleihin ja tilanteisiin, joissa he joutuvat tavallaan koville ja voivat pehmentyä havaittuaan, että toisessa roolissa saavatkin enemmän uutta irti", Piekkari mainitsee. Varautuneen tai haluttoman opiskelijan luottamuksen voi voittaa esimerkiksi tarjoamalla tunnin tai puolen päivän kokeilua.

"Positiiviset juorut ovat ehkä paras keino innostaa koulutukseen ihmisiä, jotka muuten jäisivät tulematta. Jos ryhmä esimerkiksi jakaa jonkin myönteisen kokemuksen, kehotan kertomaan siitä eteenpäin. On hyvä kuulla asiasta joltakin, jota itse pitää uskottavana", Ulla Piekkari tuumaa.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: liikunnan ja Urheilun Maailma 12/99, http://www.slu.fi , Tiinu Wuolio

Ulla Piekkari on Studia Spordia -sarjassa vetämässä "Yhteistyö ja oppiminen - avain vaikuttavaan valmentamiseen ja koulutukseen" päivää 1.9.1999 klo 9-16. Päivä on tarkoitettu liikunnan ja koulutuskysymysten kanssa työskenteleville: liittojen valmennus- ja koulutuspäälliköille, kouluttajille, kehittämishankkeiden vetäjille ja kaikille koulutusasioista kiinnostuneille. Tilaisuus järjestetään Olympiastadionin Monitoimitilassa, osallistumismaksu on 380 mk. Lisätietoja kaisa.pyhala@slu.fi

Kirjoittaja: Tiinu Wuolio