Arpajaislain vatvominen jatkuu

Eduskunnan sivistys- ja hallintovaliokuntien puheenjohtajat haluaisivat jo lyödä pisteen eduskunnan hyväksymälle arpajaislaille ja laille Veikkauksen tuotonjaosta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen jätti lain vielä toistaiseksi vahvistamatta pyytääkseen lausuntoa korkeimmalta oikeudelta.

Liikuntaväen ilo veikkausvoittojen jaon säätämisestä lailla jäi lyhyeksi, kun vuosikausia vatvotun arpajaislain ja siihen liittyvien lakien hyväksyminen mutkistui entisestään. Tasavallan presidentti Tarja Halonen jätti eduskunnan kesäkuussa hyväksymän arpajaislain vahvistamatta ja pyysi korkeimmalta oikeudelta lausuntoa siitä, sotiiko laki Ahvenanmaan itsehallintoa vastaan.

Kärhämä liittyy Veikkauksen monopoliaseman turvaamiseen. Muiden muassa kulttuuriministeri Suvi Lindén on esittänyt huolensa siitä, että jos Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys PAF pääsee Manner-Suomen markkinoille, EU voi vaatia muillekin yhtiöille oikeutta pyörittää pelitoimintaa vapaan kilpailun nimissä.

Kiista syntyi eduskunnan hyväksymän lain kohdasta, jossa määrätään, että arpajaisia puhelimen, internetin tai muun tietoteknisen sovelluksen välityksellä Ahvenanmaalla järjestävän tahon on huolehdittava siitä, ettei Manner-Suomessa pysyvästi asuva henkilö voi niihin osallistua. Ahvenanmaan lääninhallitus voisi sisäministeriön esityksestä valvoa kieltoa uhkasakon voimalla. Hallituksen esityksessä kiellettiin alun perin vain PAF:in pelien markkinointi mannermaalla.

Ahvenanmaan maakuntahallitus kirjelmöi asiasta oikeusministeriöön ja oikeuskanslerille ja toivoi, että presidentti lähettäisi lain korkeimpaan oikeuteen sen laillisuuden selvittämiseksi - PAF:in peliluvan kun myöntää maakuntahallitus ja uusi laki mahdollistaisi lääninhallituksen puuttumisen sen toimiin.

Valtioelinten välinen kiista?

Lausuntopyynnössä saattaa muhia jopa valtioelinten välinen kiista. "Onhan se ennenkuulumatonta, että kun eduskunta on vastikään hyväksynyt lain, sitten pannaan korkein oikeus arvioimaan, onko eduskunta säätänyt perustuslain mukaisen lain", nimettömänä pysytellyt virkamies sanoi Helsingin Sanomille 14.7.

Myös valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki sanoi HS:lle, ettei uudenkaan perustuslain henki ole se, että korkein oikeus ikään kuin tarkastaisi jälkikäteen, onko lainsäätäjä toiminut oikein. "Minun oma suositukseni on se, että perustuslakivaliokunta on lainsäädäntöasioissa se elin, jonka tulkinnan pitää jäädä viimeiseksi", Jyränki sanoi.

Korkeimman oikeuden ratkaisua odotetaan syyskuussa. Presidentti Halonen on ilmoittanut päättävänsä lakien vahvistamisesta perustuslaissa säädetyn määräajan, eli kolmen kuukauden puitteissa. Mikäli Halonen jättää lain vahvistamatta, se palaa eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy sen muuttamattomana, laki tulee uuden perustuslain mukaan voimaan ilman presidentin vahvistustakin.

"Tälle asialle pitäisi jo lyödä piste"

Eduskunta ei sen sijaan voi enää muuttaa lain sisältöä mahdollisessa uudessa käsittelyssä. Muuttaminen vaatisi uutta hallituksen esitystä ja uutta käsittelyä.

Eduskunnan hallinto- ja sivistysvaliokuntien puheenjohtajat eivät haluaisi enää lähteä avaamaan ainakaan veikkausvoittovarojen kirjaamista lakiin tai edunsaajien prosenttiosuuksia.

"Minun kantani on, että taustalla on niin suuri ja laaja työ sekä laaja asiantuntijakuuleminen, että ainakaan sivistysvaliokunta ei tule lakia siltä osin muuttamaan", sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kaarina Dromberg (kok.) sanoo. "Järjestöt pitää jo päästää suunnittelemaan toimintaa rahanjaossa tapahtuvien muutosten jälkeen."

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Matti Väistö (kesk.) on samoilla linjoilla Drombergin kanssa. "Oma käsitykseni on, että asialle pitää lyödä piste. Intressitahoja on paljon ja jos valmistelu käynnistetään uudestaan, se vie paljon aikaa", Väistö sanoo. "Toivoisin, että laki voisi tulla voimaan kaikkinensa."

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 13/01, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi

Kirjoittaja: Pete Saarnivaara