Kansalaisjärjestöt puuttuvat ECRI:n rasismiraportista
Suomen tilannetta analysoinut eurooppalainen rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) suosittelee viranomaisten ryhtyvän toimeen useilla eri osa-alueilla rasismin ehkäisemiseksi. Kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja kantaväestön suvaitsevaisuutta ei raportissa tarkastella juuri ollenkaan. ECRI on Euroopan neuvoston toimielin, jonka tehtävänä on torjua rasismia, muukalaisvihaa, juutalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta Euroopassa. Yksi ECRI:n keskeisistä osa-alueista on maakohtainen lähestymistapa, jolla analysoidaan rasismiin ja suvaitsemattomuuteen liittyvää tilannetta Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa ja tehdään ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Komissio julkaisi toisen Suomea koskevan seurantaraporttinsa heinäkuussa. Raportti käsittelee Suomen tilannetta 14.12.2001 asti. Aloitteet eivät aina toteudu paikallisella tasolla Raportin mukaan Suomi on viime vuosien aikana tehnyt useita merkittäviä päätöksiä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisessa taistelussa. Näitä ovat mm. maahanmuuttajien integraatiota edistävät aloitteet, kansallisen etnisen syrjinnän ja rasismin vastaisen ohjelman hyväksyminen vuonna 2001, työllisyyttä ja koulutusta koskevat lainsäädännölliset uudistukset sekä vähemmistöryhmien entistä aktiivisempi osallistuminen heitä koskevien asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon. Raportissa todetaan, että Suomessa ymmärretään nykyisin yhteiskunnan koostuvan useista erilaisista ryhmistä, sekä perinteisistä vähemmistöistä että maahanmuuttajaryhmistä. Maassa esiintyy kuitenkin edelleen vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta, mikä ilmenee syrjintänä esimerkiksi työelämässä, asuntopolitiikassa ja koulutuksessa. Joissakin tapauksissa syrjintä ilmenee vähemmistöjen häirintänä ja jopa väkivaltaisuutena. Myös täytäntöönpanoviranomaisten käytöksessä ja toiminnassa on ajoittain ongelmia. Raportin mukaan syrjinnänvastaisia säädöksiä ei ole aina kyetty hyödyntämään päätöksenteossa, vaikka vähemmistöjen (mm. romanien sekä monien maahanmuuttajaryhmien) syrjintä onkin Suomessa merkittävä ongelma. Raportissa todetaan myös, että kansallisella tasolla tehdyt rasismin ja syrjinnän vastaiset aloitteet eivät aina toteudu paikallisella tasolla. Lainsäädäntö tehokkaammin täytäntöön Raportissaan ECRI suosittelee, että suomalaiset viranomaiset ryhtyisivät toimiin useilla eri alueilla. Rasismin ja syrjinnän vastainen lainsäädäntö olisi pantava täytäntöön tehokkaammin. Rasismia ja syrjintää koskevia säädöksiä olisi lisättävä. Vähemmistöryhmien edustajien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja voimassa olevasta lainsäädännöstä tulisi parantaa ja turvapaikanhakijoita koskevaa lainsäädäntöä ja menettelytapoja tulisi täsmentää. Lisäksi virkamiehille sekä kouluille suunnattua ihmisoikeuskoulutusta pitäisi lisätä. Suomea koskeva toinen seurantaraportti perustuu syyskuussa 2001 tehdyn arviointimatkan aikana käytyihin keskusteluihin ja havaintoihin. ECRI:n raportoijat tapasivat Suomessa eri ministeriöiden ja julkishallinnon viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä ja kansalaisjärjestöjen toimia suvaitsevaisuuden edistämiseksi raportissa ei kuitenkaan tarkastella juuri ollenkaan. Kotoutumista halutaan edistää viranomaistoimin Maininnan raportissa saa Entisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO), jossa on mukana myös kansalaisjärjestöedustus. Raportissa tyydytään vain kannustamaan eri aloilla toimivia viranomaisia hyödyntämään edelleen ETNO:n asiantuntemusta ja esityksiä sen tehtäviin liittyvissä asioissa. "Lainsäädännön keinojen lisäksi syrjinnän torjumisen keskeisiin menetelmiin lukeutuu myös muita keinoja, kuten monimuotoisuutta, monikulttuurisuutta ja kulttuurienvälisyyttä koskevan yleisen tietoisuuden edistäminen", raportissa todetaan. Ensiarvoisen tärkeänä pidetään kehittää tehokkaita toimia, joilla edistetään uusien vähemmistöryhmien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Erilaisista keinoista mainitaan kuitenkin vain sen varmistaminen, että näihin ryhmiin kuuluville tarjotaan asianmukaista yhden tai molempien virallisten kielten opetusta ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaa koskevaa koulutusta. Liikunnassa viranomaisten ja järjestöjen yhteistyö toimii Kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia toimineet suvaitsevaisuuden ehkäisemiseksi jopa viranomaisia aktiivisemmin. Liikunnan alueella viranomaisten ja järjestöjen yhteistyö on SLU:n suvaitsevaisuuspäällikön Katja Huotarin mukaan toiminut suvaitsevaisuuden edistämisessä hyvin. "Opetusministeriö ja SLU jäsenjärjestöineen ovat kiinnittäneet 1990-luvun puolivälistä saakka erityishuomiota suvaitsevaisuuden lisäämiseen sekä maahanmuuttajien osallistumisen ja toimintamahdollisuuksien edistämiseen liikunnassa." Huotarin mukaan urheiluseuroilla on merkittävät mahdollisuudet tehdä suvaitsevaisuustyötä. "Seuratoiminta on vuorovaikutusta, siinä kohdataan erilaisuutta luonnollisissa tilanteissa ja suuri osa lapsista ja nuorista osallistuu urheiluseurojen toimintaan", Huotari muistuttaa. Hänen mukaansa liikunta on oiva apuväline myös kotouttamistyössä. "Monille urheiluseurasta tulee laajaa perhettä ja sukua vastaava verkosto. Seuratoiminta antaa mahdollisuuden aktiivisuuteen jo ennen kuin uudessa kotimaassa pääsee kiinni esimerkiksi työelämään." SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 13/02, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi/ ECRI:n toinen Suomea koskeva seurantaraportti löytyy kokonaisuudessaan PDF-muodossa ulkoministeriön www-sivuilta osoitteesta http://www.formin.fi/netcomm/ImgLib/2/36/ecri2fi.pdf Kirjoittaja: Pete Saarnivaara |