Lajeilla yhteisiä vapaaehtoisia
Liikunnan vapaaehtoistyöhön osallistuu yli 500 000 aikuista. Heistä joka toinen toimii vielä vapaaehtoisena tai luottamustehtävissä useammassa kuin yhdessä lajissa. Tiedot käyvät ilmi SLU:n, Kuntourheiluliiton, Nuoren Suomen, Olympiakomitean ja Helsingin kaupungin liikuntaviraston teettämästä Liikuntatutkimuksesta 2001-2002, jonka on toteuttanut Suomen Gallup Oy. Tutkimus on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Liikunnan vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan osallistuu 509 000 aikuista (19-65-v). Noin joka seitsemäs maamme aikuisväestöstä on jollakin tapaa mukana organisoidussa liikunnan vapaaehtoistyössä. Erityisesti naisten suhteellinen aktiivisuus liikunnan toimikentässä on lisääntynyt. Liikunnan vapaaehtoistyöhön osallistuu 218 000 naista, kun vuonna 1998 luku oli 170 000 ja neljä vuotta aikaisemmin 150 000. Miehiä mukana on 291 000, kun vuonna 1998 miehiä oli 265 000 ja 280 000 vuonna 1994. Keskimäärin 19-65-vuotiaat aikuiset käyttävät vapaaehtoistyöhön 11 tuntia kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla väestö on aiemmin osallistunut vapaaehtoistyöhön vähemmän innokkaasti kuin maan muissa osissa, mutta tilanne on muutaman viime vuoden aikana tasaantunut. Suur-Helsingin asukkaista noin 75 000 on nykyisin toiminnassa mukana. Lajit kansalaistoiminnan kenttänä ”Yksikin vapaaehtoinen nuorisoseuran tukena on mittaamattoman arvokas asia. Lisäksi esimerkiksi jalkapallon 84 000 vapaaehtoisen joukko tai hiihdon, yleisurheilun, jääkiekon, lentopallon, suunnistuksen ja muiden lajien joukot osoittavat, minkälaisesta moottorista on yhteiskunnassamme kyse”, SLU:n toiminnanjohtaja Jukka Pekkala sanoo. ”Mielenkiintoista on myös havaita, että yleisurheilun, pesäpallon, ampumahiihdon ja keilailun vapaaehtoistyön taustalta löytyy yhtä paljon naisia ja miehiä.” Eri lajeissa vapaaehtoistyötä tekevien keskuudessa ilmenee jonkin verran päällekkäisyyttä. Yhtä lailla, kun ihmiset harrastavat monia lajeja, heiltä riittää intoa toimia vapaaehtoistyöntekijänä useammassa kuin yhdessä lajissa. Esimerkiksi jalkapallon parissa toimivista 15 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä myös jääkiekossa ja melkein joka kymmenes (9 %) salibandyssä. Vastaavasti jääkiekon parissa työskentelevistä joka neljäs (23 %) tekee myös jalkapallon puitteissa vapaaehtoistyötä. Vastaavankaltaista näkyvää päällekkäisyyttä ilmenee hiihdon ja yleisurheilun välillä. Yleisurheiluun panoksensa antavista 27 prosenttia tekee palkatonta työtä myös hiihdon parissa. Vastaavasti miltei yhtä moni (25 %) hiihdon parissa työskentelevästä toimii myös yleisurheilussa. Hiihdon vapaaehtoistyöntekijöistä melko moni (14 %) toimii myös suunnistuksen parissa. Suunnistuksen parissa palkatonta työtä tekevistä miltei kolmannes (30 %) on mukana hiihdon tehtäväalueilla. ”Tutkimuksen lukuja tulkitessa ja vapaaehtoistyön merkityksen tiedostaen ei ole ihme, että jäsenjärjestöt yksissä tuumin olivat sitä mieltä, että SLU ry:n strategian ydin on liikunnan kansalaistoiminta”, Jukka Pekkala sanoo. Vapaaehtoiset kokevat tekevänsä nuorisotoimintaa Tutkimus osoittaa, että ensisijainen liikunnan vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan kohdealue on nuorisotoiminta. Vastanneista 34 prosenttia koki ensisijaisesti tekevänsä lapsi- tai nuorisotoimintaa, 26 prosenttia harrastus- ja kuntoliikuntatoimintaa, 23 prosenttia kilpailutoimintaa ja 13 prosenttia yleisiä järjestöllisiä tehtäviä. Erityisesti harrastus- ja kuntoliikuntatoiminta on viime tutkimukseen verrattuna yhä useamman ensisijainen toiminta-alue. "Tulokset osoittavat, että liikunnan ja urheilun kenttä on moniarvoistunut. On hienoa, että vapaaehtoisia löytyy lisää lasten ja aikuisten harrastustoimintaan", Jukka Pekkala sanoo. Eri lajeissa vapaaehtoistyötä tekevien toiminta on luonteeltaan eriytynyttä. Etenkin jalkapallossa ja jääkiekossa toimitaan keskimääräistä useammin ensisijaisesti nuorisotoiminnan alueella. Sen sijaan hiihdossa, lentopallossa, suunnistuksessa ja yleisurheilussa korostuvat nuorisotoiminnan rinnalla myös tehtävät kilpailutoiminnan alueella. Voimistelun parissa vapaaehtoistyötä tekevien ensisijaisena kohteena on korostetusti harrastus- ja kuntoliikuntatoiminta. Vapaaehtoistyössä toimitaan huoltotehtävissä, muuna tukihenkilönä ja kannustajana, jokapaikanhöylänä, puuhaihmisenä, kyyditsijänä, ohjaajana ja kouluttajana tai apuohjaajana, toimitsija-, järjestely- tai myyntitehtävissä urheilu- tai kuntotapahtumissa, varainhankintatehtävissä, hallinnollisissa tehtävissä, valmentajana, tuomari- tai arviointitehtävissä. ”Liikunnan kansalaistoiminnan tehtävissä ja ihmissuhteissa opitaan monia asioita, myös järjestämään asioita, ottamaan vastuuta, tekemään ja vaikuttamaan yhdessä sekä johtamaan ryhmiä”, Jukka Pekkala sanoo. ”Ihmettelen, että tämä joukko ei kuulu eikä näy mediassa. Se että kansalaistoiminta ja sen merkitykset eivät ole julkisen keskustelun aiheena, merkitsee maassamme myös sitä, että emme saa aikaan kunnon keskustelua kansalaistoiminnan toimintaedellytysten turvaamisesta”, Suomen Liikunnan ja Urheilun toiminnanjohtaja Jukka Pekkala sanoo. Lajit, joissa vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan osallistuvia on enemmän kuin 5 000:
Vapaaehtoistyötä tekevien ensisijainen toiminta-alue eräissä lajeissa: Suomen Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen puhelinhaastatteluina maaliskuun 2001 ja helmikuun 2002 välisenä aikana. Joka kuukausi on tehty keskimäärin 500 haastattelua heinäkuuta lukuunottamatta. Kaikkiaan haastatteluja tehtiin 5 505 Tutkimusnäyte edustaa maan 19-65-vuotiasta väestöä (Ahvenanmaa poislukien). Lisätietoja: toiminnanjohtaja Jukka Pekkala, puh. 040 - 562 1989, jukka.pekkala@slu.fi erityisasiantuntija Rainer Anttila on SLU:ssa koordinoinut Liikuntatutkimus 2001-2002 -tutkimusta, puh. 040 716 4900, rainer.anttila@slu.fi Liikuntatutkimus 2001-2002 –tutkimuksesta julkaistaan kolme raporttia: Lasten ja nuorten liikunta, Aikuisliikunta ja Liikunnan kansalaistoiminta. Liikunnan kansalaistoiminnan raportti on saatavilla 4. syyskuuta alkaen. Raportista selviävät liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyön määrät, kohteet ja tehtävät, liikuntaharrastamiseen käytettävät rahat, penkkiurheilu ja menestymisen toiveet. Raportin hinta on 15 euroa + toimituskulut. Sitä tilataan SLU:n myyntipalvelusta. Yleistietoa liikunnan taloudesta SLU:n www-sivuilla SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 13/02, Eila Ruuskanen-Himma, http://www.slu.fi/ Kirjoittaja: Eila Ruuskanen-Himma
|