OPM:n työryhmä esittää subjektiivista oikeutta aamu- ja iltapäivätoimintaan

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä pohtinut työryhmä esittää, että ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla tulisi olla subjektiivinen oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan ja että kunnat kantaisivat vastuun toiminnan järjestämisestä.

Toiminnan toteuttajina voisivat tiistaina mietintönsä opetusministeri Maija Raskille luovuttaneen työryhmän mukaan olla kunnat, seurakunnat, järjestöt ja muut organisaatiot.

Nykyään monet liikuntaseurat ja –järjestöt järjestävät iltapäivätoimintaa koululaisille. Toimintaa tuetaan mm. liikuntabudjetista.

Kouluympäristöstä toimintakeskus

Opetusministeriön työryhmä esittää osittaisen hoitorahan ja osittaisen hoitovapaan ulottamista pienten koululaisten vanhemmille. Koulun ja sen ympäristön pitäisi muodostaa toimintakeskus, jossa oppilailla olisi koulutyön ulkopuolella mahdollisuus aamu- ja iltapäivätoimintaan. Päivittäisen toiminnan ja kerhotoiminnan valtakunnalliset tavoitteet ja pääperiaatteet määriteltäisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen yhteydessä.

Päivittäistä toimintaa tulisi työryhmän mielestä järjestää välittömästi ennen koulupäivän alkua ja sen jälkeen keskimäärin viisi tuntia päivässä. Erityisopetukseen otetuilla vuosiluokkien 3. - 9. oppilailla tulisi myös olla oikeus päivittäiseen toimintaan tai kerhotoimintaan vähintään kerran viikossa. Muiden vuosiluokkien 3. - 9. oppilaiden tulisi voida osallistua kerhotoimintaan vähintään kerran viikossa.

Työryhmä esittää, että vanhempien oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitorahaan ulotettaisiin siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa peruskoulun kolmannen luokan. Kouluvuoden ulkopuolinen lasten ilta- ja yöhoidon sekä muun hoidon tarve tulisi selvittää erikseen lasten päivähoitolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Ohjaajien koulutukseen panostettava

Aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaatiosta vastaavilla sekä ohjaajilla tulee työryhmän mukaan olla tehtävän vaatimuksia vastaava koulutus ja osaaminen. Ohjaajien tulee hallita työskentely lasten ja nuorten kanssa. Ohjaajaksi hakevien tausta ja sopivuus tehtävään tulee tarkistaa lain edellyttämällä tavalla. Henkilöstön perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta tulee järjestää ja kehittää aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeiden mukaisesti.

Toiminnan edellytyksenä on myös asianmukaisten tilojen järjestäminen koulusta tai sen läheisyydestä niin, että toiminta kytkeytyy luontevasti lasten ja nuorten koulupäivään. Pyrkimyksenä on siirtää lasten ja nuorten harrastustoiminnan painopistettä illasta iltapäivään, mikä helpottaisi työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja lisäisi perheen yhteistä vapaa-aikaa.

Kustannukset 258 miljoonaa euroa

Työryhmän esityksen mukaan päivittäisen aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset vuosiluokkien 1. - 2. osalta jaettaisiin valtion ja kuntien kesken. Kaikki uudistuksen aiheuttamat kustannukset olisivat työryhmän mukaan yhteensä 258 miljoonaa euroa. Osittaisen hoitorahan ulottaminen siihen, kunnes lapsi aloittaa peruskoulun kolmannen luokan, olisi kustannuksiltaan 28 miljoonaa euroa vuodessa. Kotihoidon tuen hoitorahaoikeuden laajentamisen kustannukset olisivat vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaisi opetusministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallituksen ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin sekä muun valtionhallinnon ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ministeriöiden ja muiden tahojen neuvoa-antavaksi yhteistyöelimeksi tulisi asettaa neuvottelukunta, jonka puheenjohtajan nimeäisi opetusministeriö.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 13/02, http://www.slu.fi/

Työryhmän mietintö löytyy kokonaisuudessaan opetusministeriön www-sivuilta.