Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLin Etelä-Suomen alueen uudella organisaatiolla pyritään kehittämään kansalaisjärjestölle sopivaa kysynnän ja tarjonnan mekanismia. Kansalaisjärjestötoiminnassa selvyyden ottaminen siitä, millaista palvelua jäsenet kaipaavat, ei ole aina aivan yhtä mutkatonta kuin yritystoiminnassa. "Järjestömaailmassa signaalit ovat monesti heikkoja ja ristiriitaisia, eikä aina tiedä, millä pitäisi olla suurin painoarvo", SVoLin Etelä-Suomen aluepäällikkö Päivi Aalto sanoo. Hänen mukaansa etenkin suurissa järjestöissä on toimijoita niin paljon, että pelkkä johtokunta tai hallitus on liian pieni porukka saamaan kaikki äänet riittävästi kuuluviin.
SVoLin Etelä-Suomen alue toimi pilottina, kun aluetoiminnalle ryhdyttiin kehittämään uutta mallia. Tavoitteena oli toiminnan uudistaminen seuralähtöisesti. Koko palveluketjuun liitto-alue-seurat haluttiin saada parempi tuntuma siitä, mitä kentällä todella tarvitaan.
Seurat tekevät yhteistyötä ryppäissä
SVoLin Etelä-Suomen alueen uusi organisaatiomalli muodostuu kuudesta seuraryppäästä, aluetiimeistä, aluehallituksesta ja aluepäälliköstä. Alueen seurat jaettiin seuraryppäisiin maantieteellisesti. Seurat voivat myös vaihtaa ryvästä tarpeensa mukaan. Ryppään puheenjohtajana toimii aluehallituksen jäsen.
Seuraryhmittelyn tarkoituksena oli yhteistoiminnan lisääminen lähiseurojen kesken ja tiedonkulun varmistaminen seurojen, alueen ja liiton muodostamassa ketjussa. Toimintaa suunnitellaan toimijoiden intressien mukaan ja ryppäät nimeävät omat edustajansa eri aluetiimeihin.
Tiimit toimivat markkinasignaalien tunnustelijoina
Aluetiimien tehtävä on puolestaan selvittää, millaista toimintaa alueen seurat haluavat ja tarvitsevat sekä suunnitella toiminta kysyntää vastaavaksi. Tiimit tekevät seuraavalle vuodelle toiminnan runkosuunnitelmat, jotka käsitellään aluehallituksessa.
Lisäksi tiimeillä on muita omaan alueeseensa liittyviä suunnittelu-, edistämis- ja kehittämistehtäviä, jotka riippuvat myös tiimien jäsenten omasta aloitteellisuudesta. "Esimerkiksi joukkuevoimistelutiimi on voimakkaasti mukana kilpailujen järjestämisessä", Päivi Aalto kertoo.
Tavoitteena on, että jokaisessa tiimissä on jäsen jokaisesta alueen seuraryppäästä. Tiimin puheenjohtajana toimii aluehallituksen jäsen. Tiimejä oli alun perin kuusi: lasten ja nuorten, kilpailun ja valmennuksen, aikuisten liikunnan, järjestötoiminnan, viestinnän ja markkinoinnin sekä koulutustoiminnan tiimit. Myöhemmin lasten ja nuorten sekä kilpailun ja valmennuksen tiimit yhdistettiin koko SVoLin kehittämissuunnitelmien mukaiseksi jumppakoulutiimiksi.
Mallia koko liiton aluetoiminnalle
Uuden aluetoimintamallin taustalta löytyy SVoLissa vuonna 1999 käynnistetty kehittämishanke. Taustalla vaikuttivat mm. lisääntynyt kilpailu ja huoli henkilöstön jaksamisesta. Mallia on tarkoitus monistaa liiton muillekin alueille, jos se näyttää toimivan.
Onnistumisen edellytyksenä on Päivi Aallon mukaan sama kuin kaikessa muussakin vapaaehtoistoiminnassa: ihmisten mukaan saaminen ja motivaatio. Hänen mukaansa ydinkysymys on se, kokevatko toimijat oman seuransa hyötyvän konkreettisesti toiminnasta.
Samaan uskoo Etelä-Suomen alueen koulutustoiminnan tiimissä mukana oleva Hyvinkään Voimistelu- ja Liikuntaseuran puheenjohtaja Reetta Rautio. Sitoutumista edistää hänen mukaansa se, että toimijoille annetaan heti selvä vastuualue, jossa ei kuitenkaan joudu haukkaamaan liian isoa palaa kerralla.
"Suurilta seuroilta apua pienemmille"
Reetta Rautio uskoo, että uudella mallilla saadaan paremmin selville, millaista palvelua alueen seurat tarvitsevat. Tiimitoiminnan vahvuutena hän pitää myös sitä, että kullekin osa-alueelle löytyy ammattiosaamista. "Seuratyössä tuntuu usein siltä, että pitää tietää vähän kaikesta: markkinoinnista, työlainsäädännöstä ja niin edelleen."
Uudenmaan seuraryväs on toistaiseksi kokoontunut vasta kerran. Ensimmäisen kokouksen osanotto oli niukanlainen ja tapaaminen meni Raution mukaan pitkälti tutustumisessa. Rautio uskoo seurojen välisen yhteistyönkin kuitenkin aktivoituvan, kun sille on selvä väylä. "Joidenkin seurojen välillä on ollut voimakasta yhteistyötä aiemminkin", Rautio sanoo. "Nyt mukaan yritetään saada entistä isompaa porukkaa ja suuret seurat antavat apua pienemmille."
Ensimmäisessä tapaamisessa päästiin kuitenkin pohtimaan polttavia seurakohtaisia kysymyksiäkin. Keskustelua käytiin esimerkiksi alueen sisäisten yhteisharjoitusten järjestämisestä kansainväliseen voimistelufestivaaliin Gymnaestradaan osallistuville.
Pelkkä hallitusedustus ei enää riitä
Muutos näkyy aluehallituksen ja Keravan Naisvoimistelijoiden puheenjohtajan Eeva Kukkolan mukaan jo myös aluehallituksen työskentelyssä. Hallituksen jäsenten vastuu on lisääntynyt, kun jokaisella on oma osa-alue hoidettavanaan. "Samalla toiminta on tullut kiinnostavammaksi", Kukkola uskoo.
Itse seitsemän vuotta aktiivisesti Keravan Naisvoimistelijoissa toiminut Kukkola sanoo uuden mallin tuoneen aluetoimintaa lähemmäs seurojen arkipäivää.
Pelkän aluehallituksen toimintaan perustuva malli saattaisi Kukkolan mukaan vieraannuttaa päätöksentekijöitä seurojen todellisuudesta, vaikka hyvää tahtoa ja asiantuntemusta olisikin riittävästi.
SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 13/02, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi/
Kirjoittaja: Pete Saarnivaara
Sähköposti: pete.saarnivaara@slu.fi
|