Verkkojulkaisut hakevat edelleen omaa rooliaan

Pelkkien verkkolehtien julkaiseminen on edelleen suhteellisen harvinaista, paljon yleisempää on perinteisen printtimedian rinnalle rakennettu verkkoversio. Verkkojulkaisemisen vahvuuksia ei myöskään vielä täysin hyödynnetä.

”Varsinaista journalismia verkossa ei erinäisiä kokeiluja lukuun ottamatta juurikaan ole tehty. Hyvin harvoin nähdään myöskään versioituja juttuja. Paljon yleisempää on niin sanottu lapiointi. Perusmedian juttuja laitetaan tekniikan avulla sellaisenaan verkkoon”, kertoo uusmedian journalismin ma. professori Ari Heinonen Tampereen yliopistosta.

”Aikamääriä sille, koska mahdollinen verkkojulkaisemisen spesialisoituminen on tulossa, on erittäin vaikeaa sanoa. Toisaalta kehityksen suunta on jo nähtävissä. Verkon ja printtimedian synergiaedut tullaan jatkossa hyödyntämään entistäkin paremmin.”

”Tilanteen mukaan se voi tarkoittaa monta asiaa. Jos joku uutinen halutaan saada nopeasti lyhyenä versiona, voidaan se julkaista tiedotusvälineen verkkosivuilla ja sitä syventää seuraavana päivänä ilmestyvä painettu lehti. Toisin päinkin asia voi olla. Printtijulkaisun juttua voidaan verkossa syventää. Verkossa on mahdollisuus linkittää juttuun tilastoja, historiatietoja, kuvagalleriaa ja yhteydet vastaaviin juttuihin aiemmista numeroista”, muistuttaa Heinonen.

Myös yleisportaalien suosio on nousussa, kuten esimerkiksi MTV3:n verkkosivut. Siinä ollaan jo rajoilla, onko se perusmediaa - eli tässä tapauksessa televisiokanavaa - täydentävä versio, vai onko kyseessä jo oma mediansa.

Mediasuhteita hoidetaan jo paljon verkon kautta

”Yhteisöissä verkkojulkaiseminen sinällään on yleistymään päin. Monelle yhteisölle sähköiset kiertokirjeet ovat jo tiedottamisen arkipäivää. Jos sähköinen kiertokirje tavoittaa vastaanottajat, ei sen rinnalle enää tehdä painettua paperiversiota. Varsinkin suhteissa tiedotusvälineisiin moni yhteisö hoitaa tiedottamisensa jo pelkästään verkon välityksellä. Järjestön jäsenistöstä moni saattaa yhä olla verkon ulkopuolella, jolloin faksia tai perinteistä postia käytetään vielä rinnalla”, Heinonen kertoo.

Minkälaiset ihmiset sitten lukevat verkkojulkaisuja, löytyykö merkittäviä eroja perinteisten tiedotusvälineiden seuraajiin?

”Julkaisutalot tekevät lukijatutkimuksensa suurelta osin itse ja omaan käyttöönsä, joten kovin kattavia tutkimustuloksia ei ole käytettävissä. Silti yleislinja on varmasti sama kuin yleisesti verkon käyttäjissä. Käyttäjissä on enemmän nuoria, enemmän miehiä ja enemmän kouluja käyneitä”, niputtaa professori Ari Heinonen.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 13/02, Henry Järvinen, http://www.slu.fi/

Kirjoittaja: Henry Järvinen