"Liikuntajärjestöjen työ näyttää liikaa huippu-urheilulta"

Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg toivoo, että julkisuudessa näkyisi huippu-urheilun lisäksi myös liikuntajärjestöjen muu toiminta. "Liikuntajärjestöissä tehdään ensiarvoisen hienoa kansalaistoimintaa, ja etenkin paikalliset urheiluseurat ovat omimmillaan lasten ja nuorten liikuttajina", Dromberg sanoo.

Ulospäin syntyy hänen mukaansa kuitenkin yksipuolinen kuva. "Julkisuudessa näyttää siltä, että huippu-urheilu on kaikki urheilu. Se kaikki muukin toiminta pitäisi osata tehdä näkyväksi", Dromberg sanoo.

Urheiluseuratoiminnassa hän peräänkuuluttaa kasvatuksellista otetta. Valmentajien ja ohjaajien tulisi osata ensisijaisesti kasvattaminen ja lasten käsittely. "Hyvät ohjaajat tietävät, että lapsia ei pidä valmentaa kuin ravihevosia, eikä kaikkien tarvitse olla huippu-urheilijoita. Tavoitteita ja ihanteita pitää olla, mutta tunnustusta pitäisi osata antaa myös niille, jotka liikkuvat vain harrastukseksi."

"Kansalaistoiminnan ja huippu-urheilun tukemisen periaatteet selvitettävä"

Kaarina Drombergillakaan ei ole vielä selvää reseptiä pitkään pyöriteltyyn liikunnan kansalaistoiminnan ja ammattimaisen huippu-urheilun erottamiseen tukipolitiikassa. Hän tyytyy toteamaan, että periaatteita on selkeytettävä.

Selvempää rajanvetoa valtion tukipolitiikassa esitti mm. opetusministeriön selvitysmies Risto Nieminen pari vuotta sitten. Samankaltaisia ajatuksia esitti hallintoneuvos Lauri Tarastin johtama dopingselvitystyöryhmä viime vuonna.

Huippu-urheilua ministeri ei sentään ole jättämässä julkisen tuen ulkopuolelle. "Vaikka keskustelua huippu-urheilun tukemisen mielekkyydestä onkin käyty, tulee mielestäni yhteiskunnan sitä edelleen tukea. Se on yksi osa suomalaisille tarjottavaa kulttuuriviihdettä ja innostaa nuoria liikuntaharrastuksen pariin", Dromberg vakuuttaa. Hän muistuttaa, että osa lajeista ei saisi millään tuulta siipiensä alle ilman julkista tukea. "Mutta silloin, kun urheilusta tulee pelkästään ammattimaista liiketaloudellista toimintaa, sen tukeminen ei ole yhteiskunnan tehtävä."

Muutenkaan liikunnan kansalaistoiminnan kehittämiseen ei Drombergin mukaan ole yhtä ainoaa suuntaa. "Eri lajien suosio vaihtelee suuresti. Samoin on selvää, että suuremmilla lajiliitoilla on merkittävästi enemmän resursseja toimia liikunnan kaikilla eri osa-alueilla kuin pienillä liitoilla. Lisäksi on muistettava lajien oma historia ja ne tavoitteet, joita lajien parissa toimivat vapaaehtoiset itse asettavat."

Drombergin "omaa" lakia ei noudateta

Golfpalloon kompastuneen Suvi Lindénin pestin kulttuuriministerinä kesäkuussa perineellä Kaarina Drombergilla olisi houkutteleva paikka kerätä suosiota antamalla löysiä rahanjakolupauksia. Seuraavat vaalit häämöttämät jo edessä, eikä aikaa lupausten lunastamiseen välttämättä jää reilua puolta vuotta pitempään. Ministeri onkin julkisuudessa suhtautunut ymmärtäväisesti taiteen erilaisiin rahoitustarpeisiin, vaikkei lisärahaa suoranaisesti olekaan luvannut.

Liikunnalle Dromberg ei lupaa merkittävästi lisäresursseja. Jonkin verran lisää pitäisi olla tulossa, jos viime vuonna hyväksyttyä lakia Veikkauksen tuotonjaosta todella ryhdytään budjetoinnissa noudattamaan. Lain mukaan kirjastojen valtionosuudet siirretään asteittain yleisistä budjettivaroista maksettaviksi ja liikunta saisi 25 prosenttia jaettavasta veikkausrahasta.

Dromberg oli itse sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kun tuotonjakolaki runtattiin läpi valtiovarainministeriön nihkeästä suhtautumisesta huolimatta. Nyt hän joutuu itse tiukkaan paikkaan, kun budjetin pitäisi kuitenkin pysyä raameissa. "Pidän hyvin tärkeänä, että jo ensi vuoden talousarviossa aloitetaan lain tarkoittama kirjastomäärärahojen siirto veikkausvoittovaroista budjettivarojen puolelle", Dromberg tasapainoilee.

Valtiovarainministeriön esityksessä ensi vuoden budjetiksi kirjastomäärärahojen osuutta veikkausvoittovaroista kasvatetaan 650 000 eurolla.

"Lasten liikkumista lisättävä kodin, koulun ja järjestöjen yhteistyöllä"

Tutkimusten mukaan viidennes suomalaisista lapsista ei liiku oman terveytensä kannalta riittävästi. Samaan aikaan urheiluseuroihin olisi tulossa mukaan 200 000 uutta nuorta, mutta niukoilla resursseilla pelaavat seurat eivät pysty vastaamaan kysyntään.

Kaarina Drombergin resepti on kodin, koulun ja kansalaisjärjestöjen yhteistyön parantaminen siten, että koulupäivän jälkeen olisi tarjolla erilaisia harrastusmahdollisuuksia. "Erilaisissa kerhoissa ja tapahtumissa voisi sitten kokeilla uusia lajeja ja kenties löytää sen oman harrastus- ja liikuntamuodon."

Resursseja työhön pitää kulttuuriministerin mukaan etsiä muualtakin kuin julkiselta sektorilta. Osan vastuusta hän sälyttäisi lasten vanhemmille ja osan kunnille. Myös oman alueen yritysmaailman puoleen olisi käännyttävä. "Kysymys on kaikissa tapauksissa siitä, että tapahtumien ja hankkeiden tulee olla hyvin suunniteltuja ja organisoituja. Enää ei riitä pelkkä innostus, vaan toiminnan on kaikissa tapauksissa oltava laadukasta. Siinä on otettava huomioon lapset ja toimittava myös heidän ehdoillaan."

Naapurin Mikat saivat innostumaan formuloista

Kaarina Drombergin puheessa vilahtaa aina välillä erityisryhmien liikunta. Se on lähellä sydäntä henkilökohtaisistakin syistä. Oma tyttärentytär on synnytyksessä osittain halvaantunut ja uintiharrastus on ollut tärkeä tuki niin henkisen kuin fyysisenkin terveyden kannalta.

Jumppaa, lenkkeilyä ja hiihtoa harrastava ministeri on järjestäytyneessä urheilussa mukana lähinnä katsomon puolella. Jääkiekkokatsomossa Dromberg sanoo istuneensa aikoinaan urakalla. Nykyään häntä kiinnostavat myös formulat. Niitä Martinlaaksosta kotoisin oleva ministeri ryhtyi seuraamaan, kun naapurin Mikat Salo ja Häkkinen pääsivät sirkukseen mukaan.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 13/02, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi/

Haastattelu on tehty Liikkuvan Lapsen sekä Liikunnan ja Urheilun Maailma –lehden yhteistyönä.

Kirjoittaja: Pete Saarnivaara

Sähköposti: pete.saarnivaara@slu.fi