Nuorten liikuntatukea on leikattu

Tänä vuonna liikunnan osuus veikkausvoittovaroista kääntyi nousuun vuosien pudotuskauden jälkeen. Nyt valtiovarainministeriön tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 2001 lupaa samaa markkamäärää kuin tänä vuonna, mutta suhteellinen osuus veikkausvoittovaroista on kääntynyt uudelleen laskuun. Muun muassa lasten ja nuorten liikuntaan sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen osoitettua tukea, johon eduskunta lisäsi määrärahoja kuluvalle vuodelle, on leikattu. Veikkausvoittovaroja on enenevässä määrin osoitettu kirjastojen lakisääteisiin valtionosuuksiin. Liikuntajärjestöt ovat yhdessä taiteen, muun kulttuurin ja nuorisotyön kanssa esittäneet, että noin 460 Mmk kirjastotoimen valtionosuudet tulisi asetuksen edellyttämällä tavalla palauttaa asteittain rahoitettaviksi yleisillä budjettivaroilla. Kirjastoala on samaa mieltä, koska sivistysvaltiossa kirjastojen määrärahojen ei pitäisi olla riippuvaisia ihmisten peli-innosta. Kyse ei siis ole kirjaston ja urheilun vastakkainasettelusta. Vuoden 2001 esityksessä on kuitenkin edelleen lisätty kirjastojen veikkausvoittovaroja.

Hallitusohjelma korostaa nuorten ja aikuisten liikunnan edistämistä. Samaa painottavat valtiontilintarkastajat. Vaikka liikuntajärjestöt tarjoavat palveluita yli miljoonalle suomalaiselle, yhä useammat kansalaiset joutuvat palvelutarjonnan puuttumisen takia hakemaan terveysliikuntansa liikeyrityksiltä. Liikuntajärjestöjen määrärahat ovat samalla tasolla kuin kymmenen nvuotta sitten. Inflaatio on samana aikana heikentänyt rahan arvoa 18 prosenttia.

Valtaosa järjestöjen budjeteista on jo nyt omarahoitusta. Liitoilla omarahoitus on kkeskimäärin 70 prosenttia ja seuroilla yli 90 prosenttia. Päälle tulee 500 000 ihmisen vapaaehtoistyö. Perheet ovat liikunnan suurimmat maksajat. Kun valtion budjetti kuristaa kuntia ja järjestöjä liikuntamäärärahojen suhteen, on liikuntajärjestöjen ainoana keinona edelleen lisätä omaa varainhankintaa. Silloin on vaarana, että puuttuvat varat kerätään esimerkiksi oluen myyntiä tapahtumissa suosimalla ja muilla hiukan arveluttavilla keinoilla, mikä ei ole urheilun eikä valtionvallan linjan mukaista. Tässä kehityssuunnassa bisneksen vaikutusvalta välillisesti urheilussa kasvaa. Ja varsikin, kun nykyiset säädökset eivät käytännössä salli Ruotsin mallin mukaista tavara-arpajaistoimintaa järjestöjen todellisena varainhankintakeinona.

SLU yhdessä taiteen, muun kultuurin ja nuorisotyön kanssa jatkavat neuvotteluja korjausten saamiseksi lopulliseen budjettiin.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten:SLU, Liikunna ja Urheilun Maailma 14/00 Carl-Olof Homén, http//www.slu.fi

Kirjoittaja: Carl-Olaf Homén, SLU:n puheenjohtaja

Sähköposti:homi@slu.fi