Sosiaalisuus ja joukkuehenki keskeisiä naisjalkapalloilussa

"Keskeisimpiä syitä naisjalkapalloilijoiden varhaiselle uran loppumiselle ovat usein oman joukkueen hajoamiseen liittyvät tekijät sekä yleisesti motivaation ja kiinnostuksen katoaminen muiden elämänalueiden ja intressien noustessa tilalle. Sosiaalisuus ja joukkuehenki ovat keskeisiä naisjalkapalloilussa", sanoo naisjalkapalloilijoiden drop out -ilmiötä pro gradussaan tutkinut Sirkku Virtanen.

Naisjalkapalloilijoille sosiaalisuus ja kaverit ovat erittäin tärkeitä syitä jatkaa tai lopettaa rakas harrastus. "Oma tyttöikävuosien joukkue koetaan niin tärkeäksi pelaamisen motivaatioksi, että sen hajoaminen johtaa usein kokonaan lopettamiseen", Virtanen pohtii. "Naisten joukkueisiin ja uudenlaiseen pelityyliin siirtyminen on suuri muutos, joka ei välttämättä ole mieluisa."

"Tutkimustulokset osoittavat, että sosiaalista puolta naisjalkapalloilussa ei tule väheksyä, vaikka ns. sosiaalipalloilua naisjalkapalloilussa juuri kritisoidaan ja arvostellaan. Joukkueeseen kuuluminen ja siinä mukana olo ovat suurimmalle osalle pelaajia juuri niitä tekijöitä, joihin koko pelaaminen perustuu", sanoo Virtanen.

Motivaation katoaminen ja muut elämänintressit paljastuivat aineistosta myös lopettamisen syiksi. Motivaation laskuun vaikutti usein arvostuksen puute ja naisjalkapalloilun imagokysymykset.

"Eihän naisjalkapalloilua silleen hirveesti arvosteta…"

Yhä edelleen naisjalkapalloilu joutuu kamppailemaan riittävästä arvostuksesta miesjalkapalloilun varjossa. "Myös tämä vaikuttaa osaltaan aikaiseen urheilu-uran lopettamiseen", Virtanen summaa haastattelujensa antia.

"Pohtiessaan kilpaurheilun lopettamista nuoret naisurheilijat tuntevat valinnanmahdollisuutensa rajoittuneemmaksi kuin miehet, sillä hyvin harvoin naisurheilijat saavat taloudellista vastinetta urheilemisestaan", Virtanen muistuttaa. Naisjalkapalloilua ei pidetä tällöin omasta mielestäkään tarpeeksi tärkeänä ja sen vuoksi koetaan tärkeämmäksi panostaa koulutukseen ja ammatin hankkimiseen.

Lähde: Virtanen, Sirkku (1999) Naisjalkapalloilun Dropout -ilmiö. Tapaustutkimus nuorten naisjalkapalloilijoiden lopettamiseen liittyvistä tekijöistä. Pro gradu -tutkielma. Liikunan sosiaalitieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 14/00, Hilkka Koskenranta, http://www.slu.fi

Kirjoittaja: Hilkka Koskenranta