Urheiluseuraan työllistynyt on oikea tyyppi oikeassa paikassa

"Urheiluseuraan työllistyvän tyypin määrittelyssä on kysymys oikeasta ihmisestä oikeassa paikassa. Kun urheiluseura laajentaa työllistämisnäkökulmaansa urheilulajinsa ulkopuolelle, se voi havaita seurassaan paljon tekemätöntä työtä, jota jonkun pitäisi tehdä. Työllistetty voi siis olla entinen ompelija, merkonomi, lähetti tai kosmetologi, kun vain työllistetyn omat voimavarat ja resurssit osataan tulkita oikein", summaa Piia Kokko Hämeenlinnassa 50 seurasta tekemänsä tutkimuksen tuloksia.

Hämeenlinnassa suoritettiin viime vuoden aikana tapaustutkimus, joka tukeutui SLU:n työllistämisprojektiin "Työtä ja elämänlaatua -liikunnasta". Tarkastelun kohteena olivat hämeenlinnalaiset urheiluseurat ja niihin työllistyneet henkilöt. Tutkimuksella pyrittiin kartoittamaan urheiluseurojen näkemyksiä ja kokemuksia työllistämisestä ja pohtimaan seurojen valmiuksia ja tarpeita työllistämiseen.

Tutkimuksen mukaan työllistäminen toteutuu, kun taloudelliset resurssit ovat riittävät ja palkkaus saadaan järjestymään. Yhteistyön aloittaminen paikallisen työvoimatoimiston kanssa on askel eteenpäin. Myös lajiliiton tai muun valtakunnallisen liikuntajärjestön tuki voi olla tarpeen. Jos seura haluaa toimia yksin, se edellyttää työllistämisen tukikeinojen tuntemusta ja rohkeutta ottaa niistä itse selvää. Paperitöiden tai byrokratian pelko pitää myös lannistaa. Työllistävällä seuralla tulisi olla jokin toimitila tai muu toimipiste, johon työllistettävä menee tehtäviään toteuttamaan. Tämän lisäksi täytyy löytyä aikaa ja henkilö, joka perehdyttää työhön.

Työllistämisprosessi etenee vaihe vaiheelta, ja se sallii jonkinasteista joustavuutta. Joustavuus merkitsee sitä, että seura voi olla työllistämisprosessissaan avarakatseinen: urheiluseuraan sopiva tyyppi ei ole veistetty yhdestä puusta. Tärkeää on myös se, että urheiluseura kartoittaa resurssinsa ja tarpeensa perusteellisesti ennen työllistämisprosessin aloittamista. Ketään ei hyödytä, että työllistetään vain työllistämisen vuoksi. Paras tulos syntyy, kun molemmat osapuolet kokevat työllistämisprosessin antoisana.

Urheiluseura voi toimia varteenotettavana työllistäjänä juuri joustavuutensa vuoksi. Hämeenlinnalaiset seurat työllistivät yhteensä useita kymmeniä henkilöitä, joten niiden työllistävä vaikutus oli määrällisestikin huomattava. Urheiluseuran tarjoama mahdollisuus on laadullisesti tarkasteltuna vielä merkittävämpi. Seuran tarjoaman työpaikan merkitystä työllistyneelle on vaikea mitata, mutta tapaustutkimuksen haastattelut antoivat viitteitä siitä, että työpaikka oli heille "kultaakin kalliimpi".

Työllistävien seurojen jäsenistö aktiivista

Tapaustutkimuksen mukaan ei-työllistävän seuran edustama laji on useimmiten yksilölaji (mm. hiihto, uinti, ratsastus), mutta se tästä huolimatta voi edustaa ns. perinteisiä suomalaisia urheilulajeja (kuten uinti, hiihto, pesäpallo). Jäsenmäärät ovat pienempiä kuin työllistävissä seuroissa. Seuran historia on kuitenkin suhteellisen pitkä, ja seuran toiminnasta vastaavat ne "samat vakinaamat". Itse toiminta ei ole niin monimuotoista ja laajaa, että se vaatisi palkattua työvoimaa. Seura menee eteenpäin vuodesta toiseen ikään kuin vanhalla painollaan. Näiden seurojen tulevaisuus on turvattu suurimmilta osin siksi, että suomalaiset tulevat aina harrastamaan seurojen harjoittamia lajeja eli uimaan, hiihtämään ja pesäpalloilemaan. Erikoisempien lajien jatkuvuus takautuu sillä, että ne vaativat harrastajaltaan suurempia panostuksia.

Työllistävä seura voi olla jäsenmäärältään pieni tai suuri, mutta sen toimintakykyä mittaa parhaiten itse toiminta eikä jäsenmäärä. Perustamisvuodella on sinänsä merkitystä, että vanhat ja pitkään toimineet seurat ovat saaneet laajennettua toimintaansa niin, että sillä on jatkuvuutta ja kannatusta. Tämä sama syy estää ei-työllistäneitä seuroja "näivettymästä" kokonaan. Seuran harjoittama urheilulaji siis luo sen yhtälön, kuinka massiiviseksi toiminnan voi kehittää.

Työllistävä seura pystyy toimimaan lähes ympärivuotisesti. Sen jäsenistö on suhteellisen aktiivista, ja talkootyövoimaa on saatavilla melko kivuttomasti. Seuran toiminta on erittäin suunnitelmallista ja toimintaan panostetaan, jäsenille yritetään luoda uusia palveluja ja aktiviteetteja vaihtelevasti. Työllistävissä seuroissa toimii todennäköisesti ennakkoluulotonta väkeä, sillä työllistämiskokeiluihin ollaan valmiita lähtemään mukaan eikä "byrokratian rattaita" koeta pelottavina. Taloudellisten resurssien tulee tietysti olla kunnossa, jotta toiminta pystytään pitämään vireänä.

SLU:n työllisyysprojektin sivut löydät osoitteesta http://www.slu.fi/tyollisyys

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 14/00, http://www.slu.fi