Lindén nostanut lahjoitusrahan verottomuuden esille kesän aikana

Kulttuuriministeri Suvi Lindén on nostanut lahjoitusrahan verottomuuden esille kesän aikana. Asia on liikuntakulttuurin kannalta kiinnostava useammasta näkökulmasta. Periaatteelliselta kannalta ei voi olla oikein, että osaa kulttuuripolitiikan alueella toimivista yhteisöistä kohdellaan verotuksessa muita huonommin. Yritykset eivät voi ilman veroseuraamuksia tehdä lahjoituksia esimerkiksi valtakunnallisille liikunta- tai nuorisojärjestöille. "Halukkuus lahjoituksiin kasvaisi varmasti, jos lahjoitusosaa ei verotettaisi", yhteyspäällikkö Kerstin Ekman SLU:sta sanoo.

Valtakunnalliset liikuntajärjestöt rahoittavat toimintansa valtion tuella, yhteistoimintasopimuksin yritysten kanssa sekä toiminnasta saatavilla tuloilla. Kukin tulomuoto muodostaa kolmanneksen kerätyistä, noin 400 miljoonan markan tuloista. Yhteistoimintasopimukset, joita myös kutsutaan sponsorisopimuksiksi, ovat nykytulkinnan mukaan yhdistyksille pääosin veroista vapaat. Yritykset käyttävät tähän markkinointivaroja, joten asialla ei ole vaikutusta yritysten tuloveroon.

Paikalliset urheiluseurat hankkivat toimintaansa 90-luvun alussa tehdyn selvityksen mukaan noin 2 000 miljoonaa markkaa. Näistä varoista noin 800 miljoonaa on vanhempien eri tavoin hankkimaa ulkopuolista rahoitusta - talkootyötuloa, sponsorisopimuksia, yhteistoimintasopimuksia. Näitä tuloja on pidetty suurimmaksi osaksi seurojen verovapaina tuloina. Poikkeuksen muodostavat tulot pysyvistä mainoksista julkisissa tiloissa. Nämäkin varat ovat osa yritysten markkinointimenoja.

Mitä tapahtuu, jos yritys haluaa lahjoittaa varoja voitostaan eikä ole kiinnostunut yhteistoimintasopimuksesta esimerkiksi mainoksen ostamisesta yhdistyksen julkaisusta? Tällöin tuloverottaja tekee eron yhdistysten ja yhdistysten välillä. Tiede ja taide saavat paremman kohtelun. Tuloverolain mukaan (57 §) yritys saa vähentää voitostaan eli sen ei tarvitse maksaa 29 prosentin tuloveroa vähintään 5 000 markan lahjoituksesta esimerkiksi yhdistykselle tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen. Ylärajaa ei ole säädetty.

Samaan lopputulokseen päästään, jos yritys lahjoittaa vähintään 5 000 markkaa ja enintään 150 000 markkaa esimerkiksi yhdistykselle tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen. Valtiovarainministeriön asettama lahjoitusten verovapauslautakunta antaa Verohallitukselle lausunnon siitä, mitkä järjestöt ja säätiöt voidaan nimetä lahjoituksensaajiksi molemmissa edellä mainituissa tilanteissa.

Mielenkiintoinen kysymys on, tulisiko lahjoitusten verovapaus ulottaa myös yksityisiin henkilöihin muun muassa Yhdysvaltojen tapaan. Yksityisille henkilöille verohyöty olisi yrityksiä suhteellisesti isompi, koska veroprosentti on yleensä korkeampi kuin 29 prosenttia.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 14/00, http://www.slu.fi

Kirjoittaja: Kerstin Ekman, yhteyspäällikkö, SLU

Sähköposti: kerstin.ekman@slu.fi