Jorma Vertainen: Viesti valtiolta väheksyy seurakenttää

Nyt meillä olisi suurina haasteina esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen ja ikääntyvien ihmisten elämänlaadun parantaminen liikunnan avulla. Näiden haasteiden edessä viesti valtiovarainministeriön tulo- ja menoarvioesityksestä vuodelle 2001 on kovin ristiriitainen ja seurakentän työtä väheksyvä", Lentopalloliiton toiminnanjohtaja Jorma Vertainen sanoo.

Tieto valtiovarainministeriön tulo- ja menoarvioesityksestä vuodelle 2001 on otettu liikuntajärjestöjen keskuudessa tyrmistyneinä vastaan. Pettymystä nostaa paitsi konkreettinen rahan määrän vähyys, myös ennen kaikkea se väheksyvä välinpitämättömyys liikuntajärjestöjen mittavaa työtä kohtaan, joka on monilla eri mittarilla pystytty osoittamaan kansanterveyden, ja sitä kautta kansantalouden, kannalta kiistatta tärkeäksi työksi.

Lentopalloliitto osasi odottaa

Lentopalloliiton toiminnanjohtaja Jorma Vertainen ei lopulta ole niinkään yllättynyt syntyneeseen tilanteeseen. "Onhan tämä lievä yllätys, mutta valitettavasti viesti valtiotalouden suunnalta on ollut samankaltainen jo monta vuotta."

"Valtioneuvoston linjaus on mielestäni hurjan lyhytnäköinen. Tulee pakostakin mieleen vanha tarina pakkasella housuihinsa laskevasta. Vähän aikaa lämmittää, mutta sitten tulee tosi kylmä. Tulevien vuosien aikana maksetaan aivan toisensuuruisia summia seurannaisvaikutusten kautta kuin mitä nyt liikuntajärjestöt ovat hakeneet. Tähän johtaa lasten ja nuorten jo nyt huolestuttavasti romahtanut fyysinen kunto, vapaaehtoisen seuraväen uupuminen ja järjestöjen toimintaedellytysten kaventuminen. Maan laajinta kansalaistoimintaa upotetaan vuosi vuodelta suohon", luettelee Vertainen kylmän asiallisesti ilman turhaa kiihkoa.

Lentopalloliitto pyörittää noin 15 miljoonan markan vuosibudjettia, josta valtionapu kattaa noin 3 miljoonaa markkaa, eli 20 prosenttia. Lentopalloseurojen toiminnassa on viikoittain 140 000 harrastajaa. Laajan kansalaistoiminnan lisäksi laji järjestää vuosittain maailman suurimman nuorisotapahtuman Power Cupin, jossa tänä kesänä oli noin 8000 tyttöä ja poikaa.

"Meillä on laaja toiminta ja samalla useita taloudellisen toiminnan peruspilareita. Ei tämä meidän kuppiamme nurin kaada, mutta vakavasti on harkittava tästä aiheutuvia linjauksia, joihin voi pahimmillaan kuulua organisaation edelleen supistaminen, eli irtisanomisia", Vertainen pohtii ääneen valtiovallan toimenpiteiden mahdollisia seurauksia.

Liikunta on noussut budjettikurin symboliksi

Vaikka jo nyt aivan ylivertaista vapaaehtoistyön määrää ja laatua pyörittävä urheilujärjestökenttä selviäisi tästäkin takaiskusta, on valtiovallan viesti todella tyly. "Varmasti lajiliittokentässä nousee vakavasti esiin miten edunvalvontatehtävä tulee hoitaa jatkossa, kun selkeät tutkimustiedot ja -raportit eivät paina päätöksenteossa. Yhteistyötä on tehty myös kulttuuri- ja tiedeväen kanssa, mutta näin nekin ehdotukset on pyyhkäisty kevyesti sivuun", ihmettelee Jorma Vertainen.

"Riittävästi huolestumisen aiheita olemme mielestämme kyenneet osoittamaan esimerkiksi siinä, miten koululaisten tai nuorten kunto on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt meillä olisi suurina haasteina esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen ja ikääntyvien ihmisten elämänlaadun parantaminen liikunnan avulla. Näiden haasteiden edessä viesti valtiolta on kieltämättä kovin ristiriitainen ja seurakentän työtä väheksyvä."

"Liikuntamarkoista näyttää tulleen valtion budjettikurin symboli", arvelee Vertainen.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 14/00, Henry Järvinen, http://www.slu.fi

Kirjoittaja: Henry Järvinen