Tänä vuonna liikunnan osuus veikkausvoittovaroista kääntyi nousuun vuosien pudotuskauden jälkeen. Nyt valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 2001 lupaa samaa markkamäärää kuin tänä vuonna, mutta suhteellinen osuus veikkausvoittovaroista on kääntynyt uudelleen laskuun. Voittovarojen arvioitu kasvu on pääosin osoitettu kirjastojen lakisääteisiin valtionosuuksiin. Liikunnan välttämättömät korotustarpeet on katettu sisäisillä siirroilla. "Muun muassa lasten ja nuorten liikuntaan osoitettua tukea, johon eduskunta lisäsi määrärahoja kuluvana vuonna, on leikattu. Asia koskettaa kymmeniä tuhansia liikkuvia lapsia ja nuoria", Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtaja Carl-Olaf Homén sanoo.
Veikkauksen tuoton käyttötarkoitusta rikottu
Arpajaislain mukaan Veikkauksen tuotto on tarkoitettu tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön tukemiseen. Silti veikkausvoittovaroja on enenevässä määrin osoitettu kirjastojen lakisääteisiin valtionosuuksiin. Liikuntajärjestöt ovat yhdessä taiteen, muun kulttuurin ja nuorisotyön kanssa esittäneet, että noin 460 Mmk kirjastotoimen valtionosuudet tulisi asteittain palauttaa rahoitettaviksi yleisillä budjettivaroilla. Vuoden 2001 esityksessä on päinvastoin lisätty kirjastojen veikkausvoittovaroja.
"Esitys on hämmästyttävä, koska eduskunta on useaan kertaan päätöksissään ja kannanotoissaan edellyttänyt liikunnan osuuden lisäämistä. Sama kanta on myös valtiontilintarkastajilla", Homén korostaa.
Valtiontilintarkastajat pitävät kertomuksessaan hallituksen vuoden 1998 toiminnasta tarpeellisena, että liikunnan ja nuorisotyön osuutta Veikkauksen voittovaroista lisätään, kuten eduskunta on talousarviota käsitellessään useana vuonna edellyttänyt.
Valtiontilintarkastajat muistuttavat eduskunnan edellyttäneen valtion vuoden 1998 talousarviota hyväksyessään, että liikunnan osuutta veikkausvoittovaroista lisätään vuoden 1999 talousarviossa. Kuitenkin liikunnan osuus on vuoden 2001 esityksessä vain 20,3 prosenttia. Asetuksen mukaan liikunnan pitäisi saada 36,6 prosenttia veikkausvoittovaroista.
Valtiontilintarkastajien mielestä kirjastojen toimintaa ei pitäisi tukea veikkausvoittovaroista. "Kirjastolain mukaan kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen on kuntien tehtävä. Veikkauksen tuoton käyttämisen lakisääteisiin menoihin piti olla poikkeusluontoinen järjestely, ei pysyvä."
Kirjastojen valtionosuuksiin osoitettiin vuonna 1995 ensimmäistä kertaa 68,3 Mmk veikkausvoittovaroja. Yleisiä budjettivaroja oli 497 Mmk. Kuudessa vuodessa luvut ovat vaihtaneet paikkaa, kun kirjastojen valtionosuuksiin vuonna 2001 esitetään 458,5 Mmk veikkausvoittovaroja ja 48,6 miljoonaa markkaa yleisiä budjettivaroja.
Liikuntajärjestöjen valtionapu vähentynyt 18 prosenttia
Liikuntajärjestöjen määrärahat ovat samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Inflaatio on samana aikana heikentänyt rahan arvoa 18 prosenttia. Yli 20 uutta järjestöä on hyväksytty valtionavun piiriin. Lajiliittojen tulosohjatuissa avustuksissa ei ole voitu ottaa huomioon liittojen todellisia tuloksia vähentämättä toisten liittojen avustuksia hälyttävällä tavalla.
"Määrärahan kasvun pysähtyminen ei voi olla vaikuttamatta valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen sekä seurojen aktiivisuuteen ja uudistumiseen. Käytännössä esitys merkitsee, että valtioneuvosto suosii ´businessurheilua´ vapaaehtoisen seura- ja nuorisotoiminnan kustannuksella", Homén sanoo.
Liikuntajärjestöjen avustukset ovat alle 30 prosenttia liittojen tarpeesta. Yhteistyösopimukset yritysten kanssa ovat samaa luokkaa. Loput katetaan erilaisin maksuin. Valtionavun kasvun pysähtyminen on 90-luvulla näkynyt erilaisten seuraverojen ja maksujen nousuina. Valtion määrärahan korotustarve on tältä osin noin 25 Mmk. Vuodelle 2001 esitetään 3,4 Mmk:n lisäystä.
"Liikunta- ja urheilujärjestöt ovat selvästi tuoneet esille, mihin lisämarkkoja tarvitaan. Liikuntakulttuurin painopiste on kansalaisten liikuntatoiminnan tehostaminen. Erityisesti on tarve kehittää ja monipuolistaa paikallista liikunta- ja urheiluseuratoimintaa vastaamaan lasten ja nuorten toiveita ja tarpeita ja ehkäisemään ennalta syrjäytymisuhkaa, lisätä liikunnallista iltapäivätoimintaa, kehittää aikuisten terveysliikuntaa sekä näitä palvelevia lähiliikuntapaikkoja kunnissa", Homén sanoo.
"Pääministeri Lipposen hallitusohjelmassa painotetaan nuorten ja aikuisten liikuntaedellytyksiä. En ymmärrä, mihin yleinen tahto satsata näihin asioihin lopahtaa päätöksenteon viime metreillä", Homén muistuttaa.
Tulo- ja menoarvio lupaa laskua nuorisoprojektille
Veikkauksen tuoton kasvu oli erittäin positiivinen koko 1990-luvulla. Liikuntakulttuuri ei kuitenkaan päässyt nauttimaan tuoton kasvusta. Valtion liikuntabudjetti on noin 10 miljoonaa markkaa 90-luvun alun tasoa alempi.
Tänä vuonna liikunnan osuus veikkausvoittovaroista kääntyi 20.5 prosentista loivaan 20.7 prosentin kasvuun vuosien pudotusten jälkeen. Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 2001 esitetään samaa 471 miljoonan markkamäärää kuin tänä vuonna mutta suhteellinen osuus kääntyy uudelleen laskuun. Tulo- ja menoarvioesityksen mukaan liikunnan osuus Veikkauksen tuotosta olisi 20.3 prosenttia.
SLU:lle ehdotetaan 1,2 Mmk:n lisäystä, johtuen suurimmaksi osaksi erillistukea saaneiden suvaitsevaisuus- ja tasa-arvoprojektien sisällyttämisestä SLU:n varsinaiseen perustoimintaan.
Liikuntabudjetin nollatulospelin johdosta pienet korotukset johtavat väistämättä muiden määrärahojen laskemiseen. Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden liikuntabudjettiin 8 Mmk lasten ja nuorten liikuntaohjelman tukemiseen sekä 7 Mmk lähiliikuntapaikkojen tukemiseen. Näiltä kohteilta esitetään nyt vähennettäväksi yhteensä 3,2 Mmk. Lasten ja nuorten toimintaan tarkoitetulla määrärahalla on tuettu lasten iltapäivätoimintaa sekä urheiluseurojen nuorisotoimintaa. Työssä on otettu vasta ensiaskeleet. Valtion rahoituksen tarpeeksi on tältä osin arvioitu ainakin 60 Mmk. Silloin oltaisiin vuoden 1993 tasolla. Sinä vuonna poistettiin kuntien valtionosuusuudistuksen seurauksena liikuntaseuroille tarkoitetut veikkausvoittovarat.
Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen on tuore liikuntapoliittinen alue, jota pidetään tärkeänä yhdyskuntasuunnittelun osana. Liikuntapaikkojen rahoituksen hallittu kehitys on välttämätön muun muassa maankäytön ja rakentamisen suunnittelun pitkäjänteisyyden johdosta. Paikallisten urheiluseurojen tärkein yhteiskunnalta saama tuki on ilmaiset tai edulliset liikuntapaikat. Liikuntakulttuurin kannalta on välttämätöntä, että tämä kehitys jatkuu.
"Tilanteessa, jossa valtaosa järjestöjen budjetista on omarahoitusta, liikuntaseurojen ja järjestöjen vetäjillä on kova työ ylläpitää tasokkaita, kohtuuhintaisia ja kehittyviä palveluita. Liikuntajärjestöt tarjoavat palveluita yli miljoonalle suomalaiselle, mutta yhä useammat kansalaiset joutuvat palvelutarjonnan puuttumisen takia hakemaan terveysliikuntansa liikeyrityksiltä. Yhteiskunnassamme pitäisi jo kansantaloudellisistakin syistä saada yhä useampi nuori ja ikääntyvä harrastamaan liikuntaa."
Liikuntakulttuurin valtion määrärahat 1993 - 2001
Liikunnan määrärahatietoa
Liikunnan taloudesta faktaa ja ajankohtaisia katsauksia sekä SLU:n linjauksia löytyy SLU:n internet-palvelun taloussivuilta: http://www.slu.fi/talous
Vuoden 2001 tulo- ja menoarvio on internetissä osoitteessa: http://www.vn.fi/vm/budjetti/talousarvio/talousarviot.html
Opetusministeriön talousarvioehdotus 2001 on internetissä osoitteessa: http://www.minedu.fi/tal/OPM2001TAE.htm
Hallitusohjelma on internetissä osoitteessa http://www.vn.fi/vn/suomi/vn141f.htm
Budjettikäsittelyn aikataulu:
18. - 19. heinäkuuta. Valtiovarainministeriö laati ensimmäisen esityksensä.
25. - 27. heinäkuuta. Valtiovarainministeriö keskusteli muiden ministeriöiden kanssa niiden esityksistä. Neuvottelujen pohjalta ministeriö laati toisen ehdotuksen.
10. - 11. elokuuta. Hallitus pui tulo- ja menoarviotaan budjettiriihessä.
4. syyskuuta. Hallitus hyväksyy budjettiesityksen.
5. syyskuuta. Budjettiesitys annetaan eduskunnalle.
12. syyskuuta. Eduskunta aloittaa budjetin lähetekeskustelun. Budjetin lopullinen käsittely käydään eduskunnassa joulukuussa.
Aikaisemmin uutisoitua:
Valtiontilintarkastajat lisäisivät liikunnan rahoitusta
SLU esittää: Arpajaistoiminta yhdistysten todelliseksi varainhankintakeinoksi
Kulttuurin rahoitus turvattava Veikkauksen tuotolla
SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 14/00, Eila Ruuskanen, http://www.slu.fi
Kirjoittaja: Eila Ruuskanen |