Urheiluseurat ja –järjestöt tärkeä aikuistenkin liikuttaja
Urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen järjestämään liikuntaan osallistuu noin 16 prosenttia liikuntaa harrastavista suomalaisista aikuisista. Työpaikan, yksityisten yritysten, kunnan, erityisryhmien järjestöjen, kansanterveysjärjestöjen, sosiaalityön järjestöjen, eläkeläisjärjestöjen, oppilaitosten, seurakuntien sekä kansalais- ja työväenopistojen järjestämään liikuntaan osallistuu yhteensä vajaa 19 prosenttia. Urheiluseuran järjestämään liikuntaan ilmoittaa osallistuvansa yhteensä 383 000 suomalaista 19-65-vuotiasta, mikä on 12 prosenttia tuon ikäisistä liikuntaa harrastavista. Neljä prosenttia (130 000) ilmoittaa osallistuvansa muiden liikuntajärjestöjen järjestämään liikuntaan. Urheiluseurojen markkinaosuus on neljän vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna pysynyt ennallaan ja muiden liikuntajärjestöjen kasvanut. Naisia urheiluseuroissa on edelleen miehiä vähemmän. Miehiä toimintaan osallistuu vajaa 230 000 ja naisia reilu 150 000. Vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa tekeviä aikuisia on enemmän kuin niissä itse liikuntaa harrastavia. Yli 500 000 aikuista tekee vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun hyväksi. Näistä suurin osa kokee tekevänsä vapaaehtoistyötä nimenomaan nuorisotoiminnassa. Toiseksi suurin vapaaehtoistyön alue on kunto- ja harrastusliikunta ja kolmanneksi suurin kilpaurheilu. Eniten suomalaiset 19-65-vuotiaat aikuiset liikkuvat omatoimisesti yksin (75 prosenttia eli 2 450 000 aikuista) ja toiseksi eniten omatoimisesti ryhmässä (45 prosenttia eli 1 450 000 aikuista). Yhteenlaskettu prosentti menee yli sadan, koska vastaajat eivät joutuneet valitsemaan vain yhtä vaihtoehtoa – eli sama henkilö voi esimerkiksi liikkua sekä urheiluseurassa että omatoimisesti yksin. 19-65-vuotiaita aikuisia on Suomessa kaikkiaan noin 3,2 miljoonaa. Tiedot käyvät ilmi Kuntourheiluliiton, SLU:n, Nuoren Suomen, Olympiakomitean ja Helsingin kaupungin liikuntaviraston teettämästä Liikuntatutkimuksesta 2001-2002, jonka on toteuttanut Suomen Gallup Oy. Tutkimus on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Lähes 2 miljoonaa harrastaa kävelylenkkeilyä Kaikkiaan suomalaisista 19-65-vuotiaista ilmoittaa harrastavansa liikuntaa noin 94 prosenttia. Suomen Gallupin tutkimusjohtajan Juhani Pehkosen mukaan määrä tuntuu suurelta. Hänen mukaansa esimerkiksi paneeliaineistolla tutkittuna 34 prosenttia aikuisista ei harrasta liikuntaa. Selitys piilee Pehkosen mukaan siinä, tulkitaanko kävelylenkkeily liikuntalajiksi vai ei. "Jos pelkästään kävelylenkkeilyä harrastavat rajataan pois, lähestytään 30 prosentin rajaa harrastamattomien määrässä. Kysymys onkin siitä, millä edellytyksillä kävelylenkkeily on kuntoilua, eli sillä on terveyttä edistävä vaikutus, opetusministeriön järjestämillä liikuntajärjestöjen järjestöpäivillä tiistaina Jyväskylässä puhunut Pehkonen sanoi. Kävelylenkkeily onkin kaikkein suosituin liikuntamuoto – sitä harrastaa liki 2 miljoonaa suomalaista. Käytännössä siis omatoimista liikuntaa harrastavien määrä on tutkimuksessa ilmoitettua huomattavasti pienempi, jos kävelylenkkeily rajataan ulkopuolelle. Suomalaisten eniten suosimat liikuntamuodot ovat kävelylenkkeilyn jälkeen pyöräily (922 000 aikuista), hiihto (732 000) ja uinti (520 000). Kävely- ja juoksulenkkeilyn suosio on laskenut yhteensä noin 300 000 harrastajalla, mikä on suunnilleen sama määrä kuin sauvakävelyn harrastajia löytyy. Juhani Pehkosen mukaan noin 40 prosenttia aikuisista harrastaa vähintään kolmea lajia. Mitä nuorempi vastaaja, sitä todennäköisemmin hän harrastaa useaa lajia. Naiset ovat liikunnallisesti monipuolisempia kuin miehet. "Etenkin yli 40-vuotiaat miehet ovat terveytensä kannalta vaaravyöhykkeessä", Pehkonen sanoi. Rullaluistelu ja salibandy nousussa Urheilulajeista eniten suosiotaan neljän vuoden takaisesta ovat Liikuntatutkimuksen mukaan harrastajamäärillä mitattuna lisänneet rullaluistelu, salibandy, kuntosaliharjoittelu ja voimistelu. Vuodesta 1994 alkaen suosiotaan ovat johdonmukaisesti lisänneet golf, hiihto, jääkiekko, melonta, ratsastus, salibandy ja tanssi. Harrastajamäärät ja niiden lisääntyminen ei välttämättä tarkoita urheiluseuroissa tai liiton alaisissa tapahtumissa harrastamista. Joissain lajeissa suuri osa harrastamisesta tapahtuu järjestäytyneen liikunnan ulkopuolella ja osassa taas suurin osa harrastamisesta tapahtuu seurojen ja liiton piirissä. Pienten lajien osalta lukumääriä ei myöskään kannata tuijottaa liikaa. Tutkimuksen otos oli 5 000 henkilöä, mikä tarkoittaa sitä, että pienten lajien kohdalla virhemarginaali saattaa olla jopa pari tuhatta harrastajaa. Harrastajia todennäköisesti vuosista 1997 - 98 lisänneet lajit
Järjestöpäivillä 3.9. julkaistut lajien TOP 15 luettelo materiaalisalkusta. SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailman pikasähke, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi/ Suuresta kansallisesta liikuntatutkimuksesta 2001-2002 ilmestyy kolme julkaisua. Vapaaehtoistyön julkaisua (vastuutaho SLU) on saatavissa SLU:n myyntipalvelusta. Julkaisu lasten ja nuorten liikunnasta (vastuutaho Nuori Suomi) ilmestyy syyskuun aikana ja aikuisliikunnasta (vastuutaho Kuntourheiluliitto) 4. lokakuuta. Raportit tulevat myyntiin SLU:n myyntipalveluun. Lisätietoja: Kirjoittaja: Pete Saarnivaara |