Järjestöbarometri: Suomalaiset turvautuvat yhä useammin vertaistukeen

Suomen ensimmäisen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kartoittavan Järjestöbarometrin mukaan vertaistoiminnan kysyntä on kasvanut 2000-luvulla.

Erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallisyhdistykset ovat vastanneet kysyntään ja pitävät sitä haasteena myös tulevaisuudessa.

Järjestöbarometrin tulosten mukaan vertaistuen tarjoaminen on nykyisin sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, ja järjestöt tavoittavat laajasti vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisryhmiä.

Valtakunnallisten järjestöjen johtajista joka neljäs arvioi, että vertaistoiminnan merkitys on 2000-luvulla kasvanut. Myös paikallisyhdistysten toiminnan kysyntä on kasvanut.

Vertaistoiminta on usein ryhmämuotoista, yhteisöllistä tukea samantyyppisessä elämäntilanteessa oleville ihmisille. Vertaistuen merkityksen kasvuun on useita syitä. Ihmiset joutuvat aiempaa useammin kohtaamaan uusia elämäntilanteita ja tekemään valintoja yksin, sillä pirstoutuneessa yhteiskunnassa työ- ja ihmissuhteet ja asuinympäristöt vaihtuvat.

Lisäksi tietotulvan kasvaessa kokemustiedon arvo on noussut perinteisen asiantuntijatiedon rinnalle. Vertaiskokemuksia etsitään myös sellaisissa elämäntilanteissa, joihin ei aiemmin ole haettu apua. Uusia vertaisryhmiä ovat esimerkiksi erilaisten rikosten kohteeksi joutuneiden ryhmät.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat vastanneet kysyntään organisoimalla vertaistoimintaa, kehittämällä uusia työmuotoja ja rakentamalla systemaattisesti edellytyksiä ihmisten keskinäiselle tuelle. Mahdollisuus jakaa kokemuksia ehkäisee uusia ongelmia ja syrjäytymistä sekä vahvistaa selviytymiskykyä. Tässä paikallisyhdistyksillä on erittäin merkittävä rooli.

Paikallisten sosiaali- ja terveysalan yhdistysten painopiste on vertais- ja virkistystoiminnassa. Järjestöbarometrin mukaan kansalaisjärjestötoiminta ei suinkaan ole hiipumassa, vaan puolet paikallisyhdistyksistä arvioi sekä toiminnan kysynnän että toiminnan määrän kasvaneen 2000-luvulla. Neljäkymmnetä prosenttia yhdistyksistä on kasvattanut jäsenmääräänsä ja kolmasosassa toimintaan osallistuvien määrä on kasvanut.

Palveluntuottajista palvelujen laadun parantajiksi

Järjestöt tuottavat peräti viidenneksen Suomen sosiaalipalveluista. Järjestöt tuottavat lähes kaikki yksityiset ensi- ja turvakotipalvelut ja valtaosan yksityisistä päihdepalveluista, ja ne tarjoavat asumis- ja kotipalveluja, lasten päivähoitoa ja päivätoimintaa.

Lisäksi järjestöt tuottavat erityisosaamista vaativia kuntoutuspalveluja ikääntyville ja vammaisille sekä etenkin sellaisille väliinputoajaryhmille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun kuntoutukseen.

Kuntien sosiaalijohdosta 83 prosenttia arvioi, että kunnilla ei olisi valmiuksia tuottaa vastaavia palveluja itse, jos järjestöjen palvelutuotanto loppuisi. Sosiaalipalveluissa on kuitenkin käynnissä muutos. Viime vuosina yritysten osuus erityisesti koti- ja asumispalvelujen tuottamisessa on kasvanut merkittävästi. Noin kolmasosa valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajista puolestaan arvioi, että varsinaisen palvelutuotannon merkitys järjestöissä on 2000-luvulla vähentynyt.

Järjestöjohtajien mukaan järjestöjen toiminnan painopiste on siirtymässä takaisin perinteiseen kansalaisjärjestötoimintaan eli osallistumismahdollisuuksien tarjoamiseen kansalaisille ja vaikuttamistoimintaan, jossa järjestöt keskittyvät erityisesti palvelujen laatuun ja saatavuuteen vaikuttamiseen.

Merkittävä osa järjestöjen tarjoamasta tuesta sijoittuu usein varsinaisten palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan väliin. Tällaista tukea kuten ohjausta, neuvontaa ja toimintaryhmiä ei ole vapailla markkinoilla tarjolla eikä niiden tuottaminen markkinaehtoisesti ole käytännössä mahdollista.

Toimintaan osallistuville ne ovat kuitenkin tärkeitä itsenäisen selviytymisen tukena ja toimintakyvyn vahvistajina. Tämän ns. järjestölähtöisen auttamistyön edellytyksistä monet järjestöjohtajat ovat huolissaan.

Valtakunnallisten ja paikallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, palveluista, rahoituksesta ja näkymistä kertova Järjestöbarometri ilmestyy jatkossa vuosittain. Barometrin tuottaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.

Järjestöbarometri 2006 on ensimmäinen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kattavasti kuvaava tutkimus, joka perustuu valtakunnallisten järjestöjen johtajille, aluetyöntekijöille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn sekä Stakesin ja Raha-automaattiyhdistyksen tuoreisiin tilastoihin.

Suomessa on yli 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysjärjestöä, joista suurin osa on valtakunnallisiin järjestöihin kuuluvia paikallisyhdistyksiä. Järjestöbarometrin kyselyyn vastasi 1 288 paikallisyhdistystä, 112 järjestöjohtajaa ja 190 aluetyöntekijää.

Lisää www.stkl.fi.

Kuva: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 15/06, www.slu.fi.