Kilpailuvirasto tutkii jääkiekon siirtokorvaukset

Suomen Jääkiekkoilijat ry on pyytänyt Kilpailuvirastoa tutkimaan jääkiekon siirtokorvausjärjestelmän laillisuuden. Kesäkuun puolivälissä toimenpidepyynnön vastaanottanut Kilpailuvirasto on vasta aloittelemassa tutkimuksiaan.

Suomen Jääkiekkoilijat, eli jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistys, pyytää Kilpailuvirastoa tutkimaan "onko SM-liigan työnantajien yhteenliittymä (Jääkiekon SM-liiga ry / Suomen Jääkiekkoliitto) syyllistynyt siirtokorvausjärjestelmästä sopiessaan kilpailunrajoituslain 5 §:ssä mainittuun kiellettyyn tarjouskartelliin tai 6 §:ssä määriteltyyn markkinoidenjakokartelliin". Lisäksi Jääkiekkoilijat haluaa selvityttää "onko siirtokorvausjärjestelmä Rooman sopimuksen 85 artiklassa määritellyn kilpailusäännön vastainen".

Yhdistyksen mielestä siirtokorvausjärjestelmällä ei ole oikeudellista perustaa. "Se on työnantajien yksipuolisesti tekemä päätös rajoittaa työntekijän oikeutta solmia työsuhde samaa elinkeinoa harjoittavien kilpailevien työnantajien kanssa", yhdistys toteaa toimenpidepyynnössään. Tuomioistuimet eivät ole vielä päässeet kertomaan mielipidettään järjestelmästä, koska seurat ovat sopineet kiistat, ennen kuin käräjäoikeus on ehtinyt niitä ratkaista.

Tavoitteena neuvotteluratkaisu

"Emme halua kaataa järjestelmää kertarysäyksellä emmekä aiheuttaa vahinkoa Suomen jääkiekkoilulle. Haluamme päästä neuvottelemaan asioista. Haluamme, että pelaajayhdistyksen kanta ja pelaajien edut ovat paremmin edustettuina neuvotteluissa. Se on se pointti, mitä tällä (toimenpidepyyntö) haluamme", toteaa toimenpidepyynnön allekirjoittanut oikeustieteen kandidaatti Jarmo Muukkonen, joka on Jääkiekkoilijat ry:n hallituksen jäsen. 32-vuotias Muukkonen on pelannut SM-liigaa Kiekko-Espoossa.

Jarmo Muukkosen mielestä seurojen edut, eli siirtokorvausmaksut, pitäisi turvata jollakin muulla tavalla. "Kompensoivan systeemin pitäisi olla sellainen, ettei se hankaloittaisi pelaajan siirtymistä seurasta toiseen Suomessa." Nyt siirtokorvausjärjestelmä aiheuttaa Muukkosen kertoman mukaan tilanteita, jossa jääkiekkoilijan pitäisi maksaa saadakseen pelata. "Divaripelaajan uusi seura on tarjonnut palkkaa 50 prosenttia enemmän kuin vanha. Vanha seura pyytää siirtokorvausta, joka on suurempi kuin uuden seuran maksama palkka. Uusi seura on kirjannut sopimukseen, että mahdollinen siirtokorvaus vähennetään suoraan palkasta", hän kertoo esimerkin.

Suomen Jääkiekkoilijat on pelaajayhdistys, johon voivat liittyä kaikki Suomessa pelaavat jääkiekkoilijat. Yhdistyksen jäseninä on myös ulkomailla pelaavia suomalaisia.

Seurat puoltavat siirtokorvauksia

Jääkiekkoseurat ovat sopineet siirtokorvausjärjestelmästä sitoutumalla kirjallisesti Jääkiekon SM-liiga ry:n sääntöihin. SM-liigan kilpailusääntöjen mukaan siirtokorvaus voi olla enintään 300 000 markkaa. Seura A, jonka kanssa pelaaja on solminut työsopimuksen, maksaa korvauksen seuralle B, jonka kanssa pelaajan määräaikainen työsopimus on jo päättynyt. Vapaan siirtymisen ulkomaille takaavasta Bosman-päätöksestä huolimatta siirtokorvaus koskee myös 'paluumuuttajia'. Kun suomalainen pelaaja palaa takaisin kotimaan kaukaloihin, hänen uusi seuransa joutuu maksamaan siirtokorvauksen aiemmalle suomalaiselle seuralle.

Pelaajayhdistyksen mielestä siirtokorvaukset hankaloittavat erityisesti rivipelaajien, kolmos- ja neloskentällisissä kiekkoilevien, siirtymistä seurasta toiseen sekä pienentävät heidän palkkaansa. SM-liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaaran mielestä järjestelmä ei estä jääkiekkoilijoiden työntekoa: pelaaja saa kirmata kaukalossa heti työsopimuksen tehtyään, vaikka hänestä pyydettäisiin siirtokorvausta. Seurat sopivat korvauksesta keskenään neuvotellen. Helsingin Sanomien haastattelussa Helkovaara toteaa siirtokorvaukset "tietynlaiseksi resurssien tasausjärjestelmäksi". Käytännössä tämä tarkoittaa niin sanottujen kasvattajaseurojen oikeutta saada hyvitystä juniorityöstään.

Helsingin Sanomien kyselyssä SM-liigaseurojen toimitusjohtajat pitivät nykyistä siirtokorvausjärjestelmää vähintään tyydyttävänä. HS tavoitti 10 toimitusjohtajaa 12:sta.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 15/99, Matti Viitanen, http://www.slu.fi/

Kirjoittaja: Matti Viitanen