Liikkumisresepti aktivoimaan vähän liikkuvia

Liikuntalääketieteen päivät on vuosittainen näyttävä katselmus maamme liikuntalääketieteestä. Tänä vuonna päivien kärkiaihe oli liikkumisresepti.

Liikkumisresepti on kehitetty lääkäreiden liikuntaneuvonnan apuvälineeksi. Tänä vuonna vauhtiin päässeen hankkeen tarkoituksena on, että reseptin avulla lääkäri voi toteuttaa neuvonnan suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti lyhyessäkin ajassa. Potilas puolestaan saisi yksilöllisen lääkärin allekirjoittaman ohjeen siitä, kuinka hänen jatkossa tulisi liikkua.

Hankkeen tavoitteena on lisätä nykyisiä terveysliikuntasuosituksia vähemmän liikkuvien henkilöiden fyysistä aktiivisuutta. Eli kohderyhmänä ovat ne henkilöt, jotka eniten hyötyvät liikkumisen lisäämisestä.

Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä 10. – 11. lokakuuta dosentit, lääkärit ja tutkijat esittivät täydelle auditoriolle johtopäätöksiään siitä, millainen menu tulisi tarjota vastaanotolla. Kuulijat olivat lääkäreitä, fysioterapeutteja ja muita terveysliikunnasta kiinnostuneita.

Liikunnan menu

Tutkimusten suunnassa liikuntaa tulisi tarjoilla eri sairauksien ehkäisyyn tai hoitoon näin:

  • Verenpainetta vähentävä liikunta on varsin samantyyppinen kuin terveysliikuntasuositus, joka korostaa kohtuutehoista liikuntaa vähintään puoli tuntia mieluiten päivittäin. Liikunta on hyvä lisä hoidettaessa kohonnutta verenpainetta. (Katriina Kukkonen-Harjula).
  • Nivelreumapotilaalle kannattaa määrätä aerobista liikunta, kuten reipasta kävelyä. Myös vesivoimistelu parantaa hapenottokykyä ja lihaskuntoa ja pyöräily hapenottokykyä. Kohdennettu voimaharjoittelu parantaa esimerkiksi reisilihasten voimaa ja tätä kautta lisää liikuntavarmuutta ja vähentää kipua. (Marjatta Leirisalo-Repo).
  • Selkäkivun hoidossa on tärkeää systemaattisesti motivoida liikkumista pelkäävä selkäpotilas aktivoitumaan ja hänelle tulisi etsiä oma, yksilöllinen, turvallinen ja hyvältä tuntuva tapa liikkua ja harjoitella. (Simo Taimela).
  • Osteoporoottisia luumurtumia estävän liikunnan pitäisi erityisesti vahvistaa luustoa siellä, missä vaarallisimmat murtumat esiintyvät, kuten reisiluun yläosassa ja lannerangassa. (Esko Alhava).
  • Nivelrikkoa potevan potilaan on hyvä pitää toimintakykyään yllä liikunnalla, joka ei sisällä voimakkaita tärähdyksiä eikä korkeaa tapaturmien riskiä. Tekonivelen kanssa kannattaa liikkua maltillisemmin. (Urho Kujala).

    Nämä linjaukset antavat suunnan liikunnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Eri puolille Suomea tarvitaan kuitenkin lisää osaajia, jotka leipovat tarjolle liikuntaa, joka on lääke mutta ei maistu lääkkeeltä. Tarvitaan myös tietoa liikunnan kuluttajalle, omaehtoiselle liikkujalle.

    Liikuntaa harrastamattomilla ja liikuntaan ryhtyvillä on riski saada urheiluvammoja tai kipeytyä liikaa aloittamisesta ja he tarvitsevat selkeästi eri sairauksien huomioon ottamista liikunnassa. Toisaalta terveydenhuollon liikuntaneuvonnassa varoitellaan ehkä liikaakin. Tämä selvisi iäkkäille jyväskyläläisille tehdyssä tutkimuksessa. Suurinta osaa ikäihmisiä oli sekä kehotettu liikkumaan että annettu varoituksia. Varoitukset voittavat kehotukset. Ikäihmiset saattavat tulla liian varovaiseksi ja minimoida fyysistä rasitustaan. Varoituksia tulisi antaa mahdollisimman vähän ja tarkoituksenmukaisesti. (M. Hirvensalo ym.)

    Vähän liikkuvien liikuntaneuvonnassa liikuntajärjestöjen tulisi todennäköisesti saada rauhoitusruiske ja terveydenhuollon piristysruiske.

    Näin resepti laaditaan

    Reseptin kirjoittamistilanne vastaanotolla etenee jokseenkin näin:

  • lääkäri määrittää yhdessä potilaan kanssa, onko potilaan senhetkinen liikkuminen riittävää terveyden kannalta
  • lääkäri ja potilas sopivat liikkumisen terveysperusteet tai tavoitteet - kuten painon hallinta, verenpaineen alentaminen tai yöunen laadun parantaminen
  • lääkäri kirjoittaa ohjeosioon suositeltavat liikkumismuodot sekä niiden useuden, keston ja rasittavuuden - myös syke voidaan määrittää, jos potilaalla on käytössään sykemittari
  • lääkäri antaa lisäohjeita, kuten mistä esitelehtisestä löytyy lisää tietoa tai ohjaa potilaan fysioterapeutin luokse
  • lääkäri ja potilas sopivat toteutumisen arvioinnista, seurannasta ja neuvonnan jatkuvuudesta – seuranta voi toteutua seuraavan vastaanottokäynnin yhteydessä tai sen voi toteuttaa mm. terveydenhoitaja, fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja.

    Haasteena on se, että ohjeosio ei jäisi liian yleiseksi, vaan todella ohjaisi reseptin toteuttajaa. Lääkäreillä, fysioterapeuteilla ja lajiliitojen harrasteliikuntapäälliköillä on tässä yhteisen täydennyskoulutuksen työsarkaa.

    Päivillä alustaneet lääkärit lisäsivät, että reseptin tulisi olla käyttäjälleen miellyttävä. Reseptin tulisi motivoida nuoria, keski-ikäisiä ja vanhuksia, niin naisia kuin miehiäkin.

    Houkuttava kattaus

    Kuten kattaus on puoli ruokaa, myönteiset kokemukset liikunnasta ovat monen tekijän summa.

    Liikunnan ja mielenterveyden tutkimuksista tunnettu professori Markku Ojanen linjasi auditorion eteen niitä ehtoja, joita tarvitaan, jotta liikunnan myönteinen vaikutus mieleen rakentuu:

  • Liikunta- ja hyvinvointivajaus. Yleensä "vajauksen" kokeminen motivoi ihmistä etsimään apua.
  • Myönteiset odotukset. Jos yleinen asenne kulttuurissamme on myönteinen liikunnalle, myös yksilöt kohdistavat siihen todennäköisesti myönteisiä odotuksia. Asiantuntijan luomat odotukset ovat tärkeitä.
  • Omaehtoisuus. Aloite liikuntaan voi tulla ulkopuolelta - mutta jos se koko ajan mielletään pakolliseksi ja jotain muuta hyödyttäväksi, myönteinen vaikutus ei ole todennäköinen.
  • Panostus. Kyse on siitä, minkä liikkujat itse kokevat riittävänä panostuksena. On tärkeää, että kokee tekevänsä jotakin, joka tuntuu ja vaikuttaa.
  • Mielihyvä. Liikunnan harrastaminen päättyy, jos se jatkuvasti koetaan ikävänä, liian vaativana tai rasittavana. Alkuvaikeudet kyllä ymmärretään, mutta jos kokemukset säilyvät kielteisinä, päätös lopettaa on helppo.
  • Mielekkyys. Liikunnasta saatu arvostus on tärkeää ja kokemus siitä, että tekee jotakin sellaista, josta hyötyä tai joka on aidosti hauskaa.

    Suomen Liikunta ja Urheilu liittäisi tähän ehdottomasti suosituksen liikkua hyvässä seurassa.

    Neuvontaa lääkärillekin

    Liikkumisresepti-hanketta toteuttavat Suomen Reumaliitto, Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Sydänliitto ja UKK-instituutti.

    Hanke käynnistyi vuonna 2001, jonka aikana reseptilomaketta ja koulutusta on testattu kaksivaiheisessa pilottiprojektissa. Pilottiin osallistui neljä terveyskeskusta ja kaksi työterveyshuoltoa.

    Pohjolan lääkäripäiviltä 2002 lähtien Liikkumisreseptejä ja sen käytön opasta on voinut tilata Lääkäriliitosta. Puolen vuoden aikana reseptejä on tilattu yhteensä 460 blokkia eli 9200 kappaletta. Eniten Liikkumisreseptejä ovat tilanneet terveyskeskukset (45 %) ja työterveyshuollot (29 %).

    Liikkumisreseptihanke on kouluttanut lääkäreitä ympäri Suomea ns. aluekouluttajiksi. Tällä hetkellä aluekouluttajina on 18 lääkäriä seitsemästä kaupungista.

    Lisätietoja hankkeesta ja järjestettävästä koulutuksesta saa osoitteesta http://www.liikkumisresepti.net/

    Liikuntatieteen päivien runsas anti on luettavissa internetistä: http://www.stadion.fi/LTS/index.html

    Liikuntalääketieteen päivien traditiota oli kymmenen ensimmäistä vuotta luomassa toiminnanjohtaja Pirjo Krouvila Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistyksestä sekä liikuntalääketieteen keskukset. Kun Suomen Antidoping-toimikunta ADT perustettiin, liikuntalääketieteen toiminta integroitiin tänä vuonna Liikuntatieteelliseen seuraan.

    SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 17/02, Eila Ruuskanen-Himma, http://www.slu.fi/

    Kirjoittaja: Eila Ruuskanen-Himma, SLU:n viestintäpäällikkö ja Liikunnan ja Urheilun Maailman päätoimittaja


    • « Takaisin