Satsauksesta huippuihin on oltava hyötyä koko seuralle

Ksenia Akkosen olympiaprojekti on pakottanut Olarin voimistelijat pohtimaan, kannattako satsaus yhteen huippu-urheilijaan.

Olarin voimistelijat päätti lähteä mukaan projektiin, jonka päätepisteessä pitäisi häämöttää seuran rytmisen voimistelun ykkösnimen, 16-vuotiaan Suomen ja Pohjoismaiden mestarin sekä koululaisten MM-hopeamitalistin Ksenia Akkosen olympiapaikka.

Olympiaprojekti ei tule halvaksi. Urheilija tarvitsee tukea leiritys- kilpailu- ja harjoituskustannuksiin, valmennukseen, pukuihin, välineisiin, fysioterapiaan ja niin edelleen. Ksenia Akkosen kohdalla osan kuluista kattavat Olympiakomitean, Espoon kaupungin sekä osin myös omien vanhempien taloudelliset satsaukset. Seuran suurin panostus on se, että seuran päävalmentajan Anneli Laine-Näätäsen työpanoksesta iso osa lohkaistaan yhden huippuvoimistelijan hyväksi.

Samalla seuran pitäisi pystyä huolehtimaan kokonaisuudesta. "Projekti pitää pystyä vetämään niin, että siinä säilyy tasapuolisuus jäseniä kohtaan ja koko seura kokee saavansa jotain", SVoLin valmentajapäivillä puhunut Olarin voimistelijoiden puheenjohtaja Virpi Virtanen pohti.

Mikä on seuran perustehtävä?

Ksenia Akkonen tuo toki seuralleen näkyvyyttä. "Ksenia on mainosvaltti siinä mielessä, että pystytään näyttämään seuran valmennuksen taso", Virtanen sanoi. Hän uskoi näkyvyyden tuovan myös lisää jäseniä ja vaikuttavan positiivisesti esimerkiksi kausiohjelmien mainosmyyntiin.

Virtanen myönsi kuitenkin, ettei yhteen huippu-urheilijaan sijoittaminen ole taloudellisesti kannattavaa, jos lasketaan suoraan yhteen tulot ja menot. Toisaalta huippu-urheilijasta on koko seuralle markkinoinnillista hyötyä ja menestys tuo valmentajille ja muille toimijoille lisäkipinän tehdä töitä seuran eteen.

"Samalla toiminta on myös koulutusta meidän muille valmentajillemme. Miten näitä asioita pitäisi arvottaa taloudellisesti", Virtanen pohti. Aikaisemmin seuran kilpailutoiminnasta vastannut puheenjohtaja sanoi joutuneensa miettimään erityisesti sitä, miten harrastepuolesta pystytään huolehtimaan yhtä hyvin kuin kilpailutoiminnasta. Kysymys on viime kädessä siitä, mikä on seuran tehtävä - miksi urheiluseura on olemassa. Onko tavoite tuottaa huippu-urheilijoita vai taata harrastus kaikille?

"Meidän ideologiamme on tarjota jokaiselle harrastus sillä tasolla, mihin edellytykset riittävät. Siksi olemme halunneet lähteä kokeilemaan rajoja myös huippu-urheilupuolella", Virtanen luonnehti.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 17/02, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi/

Kirjoittaja: Pete Saarnivaara

Sähköposti: pete.saarnivaara@slu.fi