Kansalaistoiminnan tulevaisuus huolena uusissa kuntamalleissa
|
Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen aluevaiheessa on esitelty mahdollisia kuntamalleja alueellisissa tilaisuuksissa ympäri maan. Kansalaistoiminnan tulevaisuus huolestuttaa ainakin kahdessa kolmesta vaihtoehtoisesta mallista. Hankkeen projektipäällikkö Jukka Peltomäki ei yhdy huoleen paikallisen vapaaehtoistoiminnan hiipumisesta. Hänen mukaansa palveluja ei ole tarkoitus viedä ylätasolle. Peruskuntamalli muistuttaa nykyisiä kuntiaPeruskuntamalli muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tavoitteena on, että asukkaita peruskunnassa olisi vähintään 20 000 – 30 000, mikä tarkoittaisi kuntaliitoksia. Kunnilla olisi vastuu sekä rahoituksesta että palvelujen järjestämisestä. Piirimalli järjestäisi sosiaali- ja terveyspalvelut uudestaanPiirimalli lähtee selvimmin sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Siinä sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvastuu siirretään sosiaali- ja terveyspiireille. Väestöpohjan tulee olla vähintään 100 000 asukasta. Sosiaali- ja terveyspiiri toimii pääasiassa palvelujen tilaajana. Lähipalvelut voidaan edelleen tuottaa hajautetusti paikallisten tarpeiden mukaan. Aluekunnat olisivat mammuttejaAluekuntamallissa Suomeen muodostetaan 20-25 aluekuntaa. Nykyisistä kunnista tulee lähikuntia. Palveluiden järjestämisvastuu on aluekunnilla, mutta ne tuotettaisiin hajautetusti. Osa palveluista voidaan määrätä lähikunnille, joille aluekunnat voivat myös delegoida tehtäviä. Malli on vielä keskeneräinen esimerkiksi aluekunnan ja lähikunnan työnjaon osalta. Peruskunta viehättää kuntaihmisiäAluevaiheessa vahvimmaksi vaihtoehdoksi näyttää nousseen peruskuntamalli, jonka kuntaihmiset kokevat läheisimmäksi. Se muistuttaakin eniten nykyistä kuntamallia. Tämäkin malli edellyttää kuitenkin melkoista kuntien määrän karsintaa. SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 17/05, Pete Saarnivaara, www.slu.fi. |
