Sukupolvenvaihdos edessä myös urheilujärjestöissä

Suuret, sodan jälkeen syntyneet ikäluokat lähestyvät hyvää vauhtia eläkeikää. Tämä murros koskee koko yhteiskuntaa, eikä jätä myöskään urheilujärjestökenttää osattomaksi sukupolvenvaihdoksen tuomista haasteista.

SLU:n toiminnanjohtaja Jukka Pekkala tuntee haasteen hyvin.

”Keskeinen kysymys on, kuinka tuleva urheilujohtajasukupolvi valmistetaan tehtäväänsä. SLU käynnistää ensi vuonna urheilujohdon valmennusohjelman, jossa tämä seikka huomioidaan. Ohjelmaan kuuluu myös toimivan johdon työssä jaksamisen auttaminen”, valottaa Pekkala tulevaa hanketta.

”Koko liikunta- ja urheilujärjestelmän kannalta tärkeää on se, mitä seuroissa tapahtuu. Siellä siviilityöstään eläköityneet voivat olla edelleen seuran toiminnassa mukana jakamassa kokemuksen tuomaa osaamista uusille seurajohtajille.”

”Toisaalta on myös muistettava, että uudet johtajat tuovat uutta ajatusmaailmaa urheilujärjestöjen johtoon. Muutos on aina myös mahdollisuus, ei pelkästään uhka. Kun hiljainen tieto saadaan siirrettyä sukupolvelta toiselle, voivat urheilujärjestöt suhtautua tulevaisuuteen muutoksista huolimatta luottavaisesti.”

Suomessa johtajat hyvin samanikäisiä

”Jokainen johtaa tavallaan, eikä yhteiskunta millään sektorilla ole koskaan kaatunut siihen, että nuoremmat johtajat ovat ottaneet vanhempien paikan”, tokaisee SLU:n yhteysjohtaja Kerstin Ekman, joka itsekin siirtyy eläkkeelle parin vuoden kuluttua.

”Toki Suomessa haaste sukupolvenvaihdokselle koko yhteiskunnassa on suurempi kuin monissa muissa maissa, sillä täällä meillä johtajat ovat olleet hyvin samanikäisiä keskenään ja he siirtyvät eläkkeelle pienen ajan sisällä”, muistuttaa Ekman.

Kerstin Ekman on pohtinut omaa eläkkeelle siirtymistään seuraajansa kannalta.

”On parasta avata ovet yhdessä. Vanhan ja uuden johtajan yhteistyö ennen vanhan väistymistä on tärkeää. Tällaisessa palveluorganisaatiossa kuin SLU, kaikki perustuu ihmisten väliseen luottamukseen. Ei voi tulla sellaista tilannetta, että uusi ihminen joutuu selittämään kuka on ja miksi ottaa yhteyttä. Jos näin asia hoidetaan, pitkään rakennettu luottamus on menetetty. Siirtymävaiheessa väistyvän ja uuden tulokkaan yhdessä toimiminen tekee muutoksesta saumattoman.”

”Kansalaistoiminnan kannalta tärkeää on tunneside, jonka jokainen on luonut siihen aatteeseen, jota palvelee. Tunne on kansalaistoiminnan jatkuvuuden kannaltakin tärkeää säilyttää, vaikka ihmiset vaihtuvat. Se luo siteen historiaan”, muistuttaa Ekman.

Uimaliitossa ihannetilanne

Uimaliiton toimitusjohtaja Rolf Mikkola siirtyy pikapuoliin tehtävästään sivuun, mutta jatkaa muissa tehtävissä liitossaan. Näin kokemustiedon siirtämiseen uudelle toimitusjohtajalle jää reilusti aikaa.

”On aina lajikohtaista, kuinka pitkään palvelleen henkilön eläkkeelle jäämiseen valmistaudutaan. Meillä asia on hoidettu näin. Jatkan markkinointi- ja taloustehtävissä liitossa, kun ensi vuosi on EM-kisavuosi ja liiton juhlavuosi”, kertoo Mikkola, joka on palvellut liittoaan parin vuosikymmenen ajan.

”Toivottavasti pystyn antamaan uudelle toimitusjohtajalle tietoa, jota olen kokemukseni ansiosta hankkinut. Tiedon soveltaminen ja käyttäminen on sitten uuden johtajan päätäntävallassa ja minun on osattava myös pysyä viisaasti taustalla. On hyvä, että uusi toimitusjohtaja tulee keskelle hektistä vuotta. Silloin toiminnan koko kirjo avautuu, mutta ehkä juuri noin kiivaassa tapahtumien myrskyssä on hyvä, että myös kokemustietoa on lähellä tarjolla, jos sitä tarvitaan”, Mikkola pohtii.

Pesäpalloliitolla kotiseura-idea

Pesäpalloliiton vastaus seuratasolla ja myös liittotasolla tapahtuviin sukupolvenvaihdoksiin on kotiseura-ajattelu.

”Liitolla on rakenteilla kotiseura-ideologia, joka on rakentumassa niin seura-, liitto-, kuin maakuntatasollakin. Esimerkiksi seuratasolla toimintaa tarjotaan neljällä tasolla: Lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille. Näitä senioreiden 55+ -kerhoja alkaa jo yhteiskunnassa olla, joista kokemustieto välittyy nuoremmille polville”, kertoo Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Markku Pullinen.

”Olenkin sanonut, ettei työstä eläkkeelle jääminen tarkoita elämästä eläkkeelle jäämistä. Eläkeiän saavuttaminen antaa mahdollisuuden ottaa uusia elämäntehtäviä.”

Teksti: Henry Järvinen

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 17/05, Henry Järvinen, www.slu.fi.