Nuorison tyly tuomio ei ole yllätys: Politiikalle piut-paut, liikunta kiinnostaa
Suurin osa nuorista aikuisista ei halua toimia kunnallisessa päätöksenteossa, eikä 70 prosenttia koko touhu kiinnosta pennin vertaa. Suomen Kuntaliiton ja Nuorisoyhteistyö Allianssin yhteisen tuoreen Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksen tulokset eivät liene yllätä ketään, onhan nuorten haluttomuus sotkea sormiaan politiikkaan tiedetty jo kauan. Nuorisoasiain neuvottelukunnan saama tutkimustulos yhtyy samaan kuoroon: vain 38 prosenttia nuorista ilmoitti äänestävänsä tulevissa kunnallisvaaleissa. "Poliitikot ovat usein kasvottomia nuorille. Moni ei tunne yhtäkään vaikuttajakasvoa omasta kunnastaan", Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksessa mukana ollut tutkija Päivi Kurikka Kuntaliitosta huomauttaa. Nuoret kokevat vaikutuskanavansa huonoiksi. Kunnallinen päätöksenteko on asia, joka tapahtuu jossain kaukana, eikä herätä minkäänlaista värinää. Oma elämä tärkeämpää Nuorten kiinnostus urheilu- ja liikuntaseurojen toimintaan nousi Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksessa esille ylivoimaisesti vahvimpana. Liikunta-asioissa vastaajat toimivat aktiivisesti. "Tutkimuksessa mukana olleet 18 - 26 -vuotiaat ovat ahkerassa muuttoiässä, eikä moni ole ehtinyt kiinnittyä uuteen asuinkuntaansa. Oman elämän järjestäminen on tärkeämpää kuin poliittinen toiminta", Kurikka toteaa. "Kynnys liikuntaseurojen toimintaan liittymiseen on matalalla. Liikkuminen luo konkreettisesti mielihyvän tunteen." Kurikka epäilee, ettei nuorilla ole tajua kunnallisen päätöksenteon ja liikuntaseurojen toiminnan syy ja seuraus -suhteista. Mieleen ei useinkaan tule, että liikuntaseuroille myönnetään toimintarahaa juuri kunnan päätöksentekoelimissä. Puoluetunnukset syrjään, asiat esille Nuorten kokemus päätöksenteosta poikkeaa perinteisestä. Tutkimus kertoo, että nuoret tuntevat vaikuttavansa päätöksentekoon muuttamalla omia kulutus- ja ostotottumuksiaan. He osallistuvat suhteellisen hanakasti lähiympäristön kehittämiseen ja kirjoittavat nimensä vetoomuksiin. Mieluisinta vapaaehtoistoimintaa nuorille olisivat ympäristöstä ja eläimistä huolehtiminen, ihmisoikeuksiin ja rasismin vastaisuuteen vaikuttaminen. "Nuoret ovat ihanteellisia ja kiinnostuneita asioista yleensä. Jotta he innostuisivat paikalliseen päätöksentekoon, asioiden pitäisi olla konkreettisia nuorten elinoloihin liittyviä asioita, joita ei ole sidottu puoluetunnuksiin. Päättäjien olisi tuotava arvoperustansa selkeämmin esille ja herätellä vastuuta nuorten mielissä", Kurikka pohtii. Tulevaisuus ei näytä tuovan lisää harmaita pilviä kunnallisen päätöksenteon taivaalle. Kuntaliiton tulevaisuusbarometri viittoilee, että kuntien tärkeimmiksi ihmisiksi nousevat tulevaisuudessa tietoverkko-osaajat, vanhukset ja nuoret. Nuorten Suomi 2001 -tutkimuksessa oli mukana 47 kuntaa. Kyselylomake lähti 8000 nuorelle ikähaitarilla 18 - 26. Vastauksia saatiin noin 4300, eli vastausprosentti oli 54. Linkkejä: SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 18/00, Ira Blomberg, http://www.slu.fi Kirjoittaja: Ira Blomberg |