Järjestöluotain: Liikuntajärjestöillä vieläkin kasvun varaa

Urheilu- ja liikuntaseurat kiinnostavat monia, jotka eivät ole uskaltautuneet niiden riveihin. Järjestöistä suosituimpia ovat ammattiliitot.

Ammattiliittoihin kuuluu jopa enemmän suomalaisia kuin ne 56 prosenttia, joita ay-liike kiinnostaa tai joiden mielestä ammatillinen järjestäytyminen on paikallaan.

Järjestöjäsenyyksiä ja kansalaisten kiinnostusta yhdistyksiä kohtaan on selvittänyt Suomen Gallup lokakuussa 2003 tekemässään Järjestöluotain-tutkimuksessa, jota varten haastateltiin 1422, iältään 15-70-vuotiasta suomalaista.

Ay-liikkeen jäsenmäärä alkaa siis tutkimuksen perusteella hipoa kattoa, ellei nuoria saada mukaan. Toisin on urheilu- ja liikuntajärjestöjen laita. 27 prosenttia haastatelluista sanoi olevansa kiinnostunut niistä. Koska lähes kolmannes mieltymyksensä ilmaisseista ei toimi missään liikunnallisessa seurassa, järjestöillä on varaa kasvuun.

Uusia jäseniä voisivat houkutella myös harrastusjärjestöt kuten valokuvauksen tai musiikin harrastajien seurat. Ne kiinnostavat joka kolmatta suomalaista, mutta mukana on selvästi vähemmän. Myös luonnonsuojelu- ja hyväntekeväisyysyhdistykset kiinnostavat monia, jotka eivät ole lähteneet joukon jatkoksi.

Ammattiliittojen jälkeen vetovoimaisimpia ovat edellä mainitut harrastusjärjestöt. Kolmostilalla ovat urheilu- ja liikuntajärjestöt. Hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt kiehtovat noin joka neljättä suomalaista ja luonto-, ympäristön- ja eläinsuojelujärjestöt 16 prosenttia. Maanpuolustusjärjestöilla on 13:n ja ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöillä sekä puolueaktivismilla noin kymmenen prosentin kannatus.

Luonnonsuojelulla paikka tulevaisuudessa

Järjestöjen vetovoimaa selvitettiin myös siltä kantilta, mitä järjestöjä haastatellut pitävät erityisen tarpeellisia kymmenen vuoden kuluttua. Nytkin ammattiliitot (42%) asettuvat kärkeen, mutta erot tasoittuvat.

Luonto-, ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt arvioidaan kymmenen vuoden tähtäimellä paljon nykyistä tärkeämmiksi. Ne saavat taakseen kolmasosan haastatelluista. Yhtä tärkeinä tulevaisuudessa pidetään hyväntekeväisyys-, liikunta- ja harrastusjärjestöjä. Lähes yhtä monen mielestä ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöt ovat 10 vuoden kuluttua erityisen paikallaan.

Haastatelluilta kyseltiin vielä, mitä järjestöjä on liikaa. Ei-toivottujen kärjessä ovat uskonnolliset järjestöt, joita kolmannes arvioi olevan liian kanssa. Neljänneksen mielestä ylitarjontaa on avustus- ja urheilujärjestöistä, puolueista sekä eläinten oikeuksia ajavista liikkeistä.

Järjestön ja omat tavoitteet sopusoinnussa

Kun kyseltiin syitä järjestöaktiivisuuteen, nelisenkymmentä prosenttia pitää keskeisenä perusteena sitä, että järjestön ja henkilön omat yhteiskunnalliset tavoitteet ovat yhdenmukaiset. Jos järjestötoiminnasta saa apua työhön tai opintoihin, sitä parempi. Samoin mahdollisuus vaikuttaa omaan lähiympäristöön on tärkeä asia.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat hivenen motivaatioon. Naisiin vetoavat lupaukset uusista ystävistä, viisastumisesta ja tilaisuudesta vaikuttaa asioihin. Miehiä kiehtovat rahalliset edut ja haaveet uran noususta.

Euroissa ja urakehityksessä mitattavat edut houkuttelevat nuoria enemmän kuin varttuneita. Iän karttuessa painoa annetaan sille, että järjestön ja omat tavoitteet ovat yhdenmukaisia.

Tunnuslukuja Liikunnan järjestäytymisestä www-sivuillamme.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 18/03, Maija-Liisa Ahonen, http://www.slu.fi