Liikunnan ja urheilun yhteiset haasteet 1999

"Haastan koko urheiluväen herättämään Operaatio Liikutuksessa keskustelua liikunnasta paikallisena hyvinvointi- ja peruspalveluna", Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtaja Kyösti Vesterinen sanoo.

"Keskusteltavana on liikunta paikallisena hyvinvointi- ja peruspalveluna", Vesterinen korostaa

Oikeat valinnat

1. Vastuuta toisesta vapaaehtoisesti
Yli miljoona suomalaista on valinnut harrastuksen urheiluseurassa. Lasten vanhemmat ja muut aktiivit tekevät vapaaehtoistyötä ollakseen yhdessä lasten ja muiden harrastajien kanssa sekä alentaakseen harrastamisen kustannuksia. Heitä on yli puoli miljoonaa. Heidän työpanoksensa ei ole korvattavissa. Vapaaehtoistyöntekijöitä ei saa kuormittaa uusilla hallinnollisilla velvoitteilla. Haasteenamme on motivoida ja innostaa nykyisiä vapaaehtoisia ja houkutella uusia ihmisiä mukaan liikunta- ja urheilutoimintaan.

2. Lapselle päivittäistä liikuntaa
Suomalaiset lapset viettävät paljon aikaa yksin. Yksinäiset iltapäivät ovat ongelma, joka pahimmillaan voi olla osasyy viimekuukausien pelottaviin tapahtumiin. On tärkeää, että paikallisella tasolla kehitetään kuntien ja järjestöjen yhteistyönä järjestelmä, joka tukee syntynyttä uutta iltapäivätoimintaa. Opetusministeriö onkin käynnistämässä yhdessä järjestöjen kanssa iltapäivätoiminnan, jota Nuori Suomi ry on muiden järjestöjen kanssa jo viritellyt. Urheiluseuroissa liikkuu 370 000 lasta ja nuorta ja sama määrä lisää olisi Liikuntagallupin mukaan tulossa. On tärkeää, että yhteiskunta osoittaa jatkossa urheiluseurojen lasten ja nuorten toimintaa entistä enemmän kohdennettua tukea. Myös ohjaajien osaamista tulee tukea. Kuntien merkittävin tuki seuroille ovat maksuttomat tai edulliset liikuntatilat. Alle 17-vuotiailta ei pidä periä maksua liikuntatilojen käytöstä. Lapsille sopivat tilojen käyttöajat ovat ihmisten aikaan kello 8-20, ei aamuyöstä tai yömyöhään.

3. Liikunnasta terveyttä kaikille
Aikuisten terveyttä edistävä kuntoliikunta on jopa kansantaloudellisesti tuottavaa. Kunto- ja terveysliikunnan sarka on mittamaton jo pelkästään väestön vanhenemisesta johtuen. Liikunnalle on annettava terveyspolitiikassa yhtä paljon huomiota kuin tupakalle ja korkealle kolesterolille. Terveysliikunnan palvelut tulee kytkeä entistä tiiviimmin sosiaali- ja terveystoimen kunnallisiin toimintaohjelmiin, niin kuin uusi liikuntalaki kannustaa. Liikuntajärjestöjen ja kansanterveysjärjestöjen työkenttä lähenee toisiaan. Jatkossa on hyvää keskustella yhteisistä hankkeista ja siitä terveyttä edistävästä liikuntatoiminnasta, jota voidaan rahoittaa myös Raha-automaattiyhdistyksen varoista.

4. Seuroille elinvoimaa – turha hallinto pois
Suomessa on yli 6700 urheiluseuraa ja niissä on yli 1,1 miljoonaa jäsentä. Yli puoli miljoonaa tekee vapaaehtoistyötä, jonka arvoksi on Jyväskylän yliopistossa laskettu neljä miljardia markkaa. Yli 97 prosenttia liikunta- ja urheiluseuroista on pelkästään aatteellisia ja yleishyödyllisiä. Ammattiurheilijoita on 3 prosentissa seuroja. Aatteellisina yhdistyksinä toimivien seurojen toimintaa ei saa vaikeuttaa uusilla hallinnollisilla velvoitteilla. Seuran on voitava maksaa ohjaajille matka- ja kulukorvauksia ilman, että se muuttuu työnantajaksi kaikkine velvoitteineen. Talkootyö, joka ei kilpaile yrittäjien kanssa, tulee edelleenkin pitää verotuksen ulkopuolella. Seurojen omaa varainhankintaa tulee tukea monipuolisesti.

5. Liikkuva kotikunta
Urheiluseuroissa harrastaa liikuntaa noin 400 000 aikuista ja peräti 600 000 aikuista haluaisi tulla mukaan seuratoimintaan. Yksi harrastamisen esteistä on liikuntatilojen ja suorituspaikkojen puute. Nykyisistä 29 000 liikuntapaikasta 70 prosenttia on kunnan omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia. Valtion tulee osoittaa liikuntapaikkarakentamiseen lisääntyvää tukea. Valtion tukeen oikeuttava liikuntapaikkarakentamisen kustannusraja on alennettava 500 000 markasta 100 000 markkaan, jotta myös lähiliikuntapaikkojen rakentamista voidaan tukea. Kunnan liikuntatoimesta vastaava henkilö on syytä olla jokaisessa kunnassa, sillä paikallinen, hyvin toteutettu yhteistyö vaatii yleensä ammattilaisen tukea.

6. Eettisesti kestävää huippu-urheilua
Huippu-urheilijat ovat merkittäviä esikuvia nuorisolle. Liikuntajärjestöjen toiminnan tulee kestää läpivalaisu. Haasteenamme on eettisesti kestävä huippu-urheilu. Työ on käynnistynyt SLU:n eettisessä toimikunnassa. Helsinki 2006 talviolympialaishanke on koko Suomen suuri mahdollisuus, jota meidän tulee yhdessä tukea. Toteutuessaan se antaa myös liikunnan ja urheilun järjestötoiminnalle uusia tavoitteita tulevalla vuosikymmenellä.

7. Liikkuva elämäntapa
Lopputulos, jos Operaatio Liikutuksessa kirjatut esitykset toteutuvat. Operaatio Liikutuksen ajamat asiat edistävät kaikenikäisten suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia liikkua ja urheilla.

Varoja yleishyödylliseen tarkoitukseen

Yhteiskunnan Veikkauksen kautta kanavoituva tuki liikuntatoiminnalle nousee valtion budjettiesityksen mukaan ilahduttavasti vuonna 1999. Prosenttiosuus sen sijaan laskee edelleen. Asetuksen mukaisesta 36,6 prosentista päädytään tulevana vuonna 20,2 prosenttiin. Liikunnan osuutta tulee lisätä asteettain kohden asetuksen tasoa. Veikkauksen tuotto on osoitettava yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja se on jaettava edunsaajille, jottei vaaranneta Veikkauksen erityisasemaa ja sitä kautta liikunnalle ja urheilulle elintärkeää rahoitusta.

Nostakaa teemoja esiin!

Hyvät Suomen Liikunnan ja Urheilun jäsenjärjestöjen edustajat, liikunnan tekijät, puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat nostakaa vaaliteemoja ylös puheissanne ja kirjoituksissanne. Tehkää järjestössänne oma operaationne niiden asioiden puolesta, jotka ovat teille tärkeitä. Kutsukaa eduskuntavaaliehdokkaita ja muita päättäjiä liikunta- ja urheilutapahtumiin ja tutustuttakaa heidät toimintaanne. Liikunta ja Urheilu ansaitsee oikeat, osaavat ja liikuntakulttuuria tuntevat päättäjät.

Lisätietoja: SLU:n toimistosta ja operaation internet-sivuilta: http://www.slu.fi/projektit/liikutus/index.html, jotka palvelevat teitä jatkuvasti päivittyvin tiedoin vaalien (21.3.1999) yli.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 20/98, http://www.slu.fi