Ruotsissa yhdistykset tienaavat arpajaisista 30 kertaa niin paljon kuin Suomessa

Ruotsissa yhdistykset (joista neljä viidesosaa liikuntayhdistyksiä) keräävät vuosittain 1,5 miljardia markkaa omien arpajaistensa tuottoina. Suomessa yhdistykset saavat omista arpajaisistaan kolmaskymmenesosan siitä, mitä länsinaapurin kollegat. SLU:n puheenjohtaja Carl-Olaf Homén haluaa parantaa suomalaistenkin yhdistysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta arpajaisten avulla.

Ruotsissa yhdistysten oma varainhankinta arpajaisten avulla on huomattavasti helpompaa kuin Suomessa. Täällä lainsäädännön vaatimukset aiheuttavat käytännössä sen, että yhdistys voi järjestää valtakunnalliset arpajaiset vain kerran vuodessa, koska edellisten valtakunnallisten arpajaisten tilitys on hyväksyttävä, ennen kuin edes lupaa uusille voidaan hakea.

Ruotsissa yhdistykset keräsivät vuonna 1998 yhteensä lähes 1300 miljoonaa markkaa voittoina arpajais- ja bingotoiminnasta. Suomalaiset jäivät samana vuonna 43 miljoonaan markkaan.

Ruotsissa kansalaistoiminnan arpajaisluvat myönnetään 70 kansalaisjärjestön yhteiselle järjestölle Folkrörelsens Spel och Lotterille (FSL). FSL:n alla toimii pelitoimintaa järjestävä osakeyhtiö, Folkspel, jolla on noin 18 prosentin osuus Ruotsin arpajaisliikevaihdosta.

SLU järjesti keskiviikkona seminaarin, jossa pohdittiin Ruotsin ja Suomen arpajaistoiminnan eroja. Tilaisuudessa puhunut FSL:n puheenjohtaja Kristina Thurée kertoi, että Ruotsissa käydään keskustelua siitä, pitäisikö kaikki perinteinen arpajaistoiminta varata kansalaisjärjestöille.

Raha-arpajaiset halutaan pitää Veikkauksella

SLU:n puheenjohtaja Carl-Olaf Homén sanoo, että tavara-arpajaiset voisivat Suomessakin olla seuroille merkittävä varainhankintamuoto. "Raha-arpajaisia me emme haluakaan, ne kuuluvat Veikkaukselle", hän muistuttaa.

Homén korostaa, että SLU:n huolen taustalla on seuratoiminnan rahoituksen riittämättömyys. "Erityisesti 90-luvulla seurat ovat joutuneet ahdinkoon, kun eivät saa valtiolta läheskään riittävää tukea. Siksi on erityisen tärkeää, että omatoimisen varainhankinnan edellytyksiä parannetaan."

Ruotsin valtion tuki yhdistyksille kymmenkertainen

Liikuntajärjestöjen valtionavun reaaliarvo on laskenut 25 Mmk 10 vuodessa. Suomessa valtion ja kuntien tuki muodostaa seitsemän prosenttia yhdistysten tuloista, kun vastaava luku Ruotsissa on 40 prosenttia ja tukisumma lähes kymmenkertainen. "Ruotsissa yhteiskunta ostaa yhdistyksiltä toimintaa, eikä varainhankintaa. Seurojen tehtävänä on siellä tuottaa toimintaa, eikä hankkia rahaa", SLU:n yhteyspäällikkö Kerstin Ekman sanoo.

Kun yhteiskunnan tuki ei riitä ja sponsoriraha on Suomessa yhtä tiukalla kuin Ruotsissakin, otetaan liikunnan kustannukset perheiden pussista. "Meillä on tuhansia perheitä, jotka joutuvat maksamaan lastensa harrastuksesta toistakymmentätuhatta markkaa vuodessa. Kaikilla perheillä ei ole varaa satsata tällaisia summia", Homén sanoo.

Myös Ekman sanoo, että valtion liikuntabudjetin reaaliarvon jatkuvasti laskiessa on Suomenkin kansalaisjärjestöille taattava muita varainhankintakeinoja. "Tulevaisuutta ei kannata rakentaa pelkästään avustuspolitiikan varaan. Odotamme, että yhteiskunta ei ainakaan estä oma-aloitteista varainhankintaa", Ekman sanoo.

Ekman kehuu valtiovarainministeriön suhtautumista kansalaisjärjestöjen omaan varainhankintaan. "Verotuspuolella on suhtauduttu myönteisesti yhdistysten varainhankintaan. Sitä ei kuitenkaan ole pohdittu, miten itse varainhankintaa voitaisiin helpottaa."

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 21/00, Pete Saarnivaara, http://www.slu.fi

Kirjoittaja: Pete Saarnivaara

Sähköposti: pete.saarnivaara@slu.fi