Kulttuuriministeri Siimes onnittelee Suomen Liikuntaa ja Urheilua

Pieni toiminta osoittaa elpymisen merkkejä", Suvi-Anne Siimes sanoo.

Kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes tervehti koko SLU-yhteisöä SLU:n 5-vuotisjuhlassa 13. marraskuuta 1998. Hän kiitti urheiluväkeä yhtä hyvin laajasta toimintakentästä yhteiskunnassa kuin penkkiurheiluun latautuneesta energiastakin.

Arvoisat juhlavieraat! Tällä vuosikymmenellä monet yhteiskunnallisen elämän rakenteet ovat saaneet uuden muodon. Vanhoja rakenteita on luhistunut tai niiden osia koottu yhteen ja näin on syntynyt uusia rakenteita entisten tilalle. Suuntaus on ollut suuriin rakenteisiin ja kokonaisuuksiin päin. Mutta tämä on vain toinen puoli totuutta: samaan aikaan myös arkipäivän ja paikallistason "pieni toiminta" on osoittanut elpymisen merkkejä. Ehkäpä tällainen kehitys ja työnjako on hyvä: eri tahojen roolit pysyvät selkeinä.

Myös suomalainen liikunta- ja urheiluväki järjestäytyi uudelleen viisi vuotta sitten. Syntyi Suomen Liikunta ja Urheilu ry - lyhyesti SLU - uusi ytimekäs käsite suomalaiseen liikuntakulttuuriin ja yhteiskuntaan. SLU on 121 jäsenjärjestön ja noin 1,1 miljoonan suomalaisen järjestökokonaisuus, siis kiistatta suurin maamme kan-salaistoiminnassa. Se edustaa liikkumisen riemua ja hyötyä yhteiskunnassa. Tällaista järjestöä onkin ilo tervehtiä sen juhlapäivänä.

Penkkiurheiluun latautunut energiaa

Kilpa- ja huippu-urheilu merkitsevät suomalaisille paljon. Ne ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuria ja suomalaisten identiteettiä. Olemme rakentaneet minäkuvaamme ja kuvaamme muiden silmissä juosten, hiihtäen, hypäten, soutaen, pelaten ja aerobicaten... millä kaikilla tavoilla olemmekaan sitä tehneet? Kansamme pienuuteen nähden urheiluelämämme ja urheilumenestyksemme on ollut hämmästyttävän monipuolista.

Huippu-urheilulla on tämän päivän yhteiskunnassa myös rituaalisia merkityksiä. Se vahvistaa kansalaisten yhteenkuuluvuutta. Menestyksen hetkinä eletään tunteilla ja suoritetaan erilaisia juhlintamenoja, jotka tuovat tavallisten arkeen yhteisöllisiä elämyksiä. Penkkiurheilu on tärkeä osa urheiluelämää. Penkkiurheilu on nähty yleensä passiivisena ajankuluttamisena, mutta yhtä hyvin se voidaan nähdä aktiivisena kiinnostuksena ja toimintana. Siihen latautunutta energiaa toivoisi totisesti näkevänsä monella muullakin yhteiskunnallisen elämän alueella. Tästä näkökulmasta esimerkiksi urheilutapahtumien viihteellistyminen, on myös suuri mahdollisuus. Urheilutapahtumia voitaisiinkin varmaan kehittää paljon nykyistä monipuolisemmiksikin kulttuuritapahtumiksi. Tällainen pyrkimys voi olla myös Helsingin olympiahankkeen valtti.

Nuori tarvitsee turvallisen yhteisön

Liikunta ja urheilu on myös merkittävä lasten ja nuorten kasvattaja. Tämä teema onkin ollut koko SLU:n olemassaolon ajan keskeinen osa Nuori Suomi ry:n toimintaa. Tässä työssä uusi ja ajankohtainen haaste on lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan kehittäminen.

Perheet ovat luonnollisesti ensisijaisia kasvatuksen paikkoja. Mutta kun perheiden asema on monesti hyvin vaikea mm. taloudellisten syiden ja perheiden pirstoutumisen takia, myös muiden kasvatustehtävää hoitavien tahojen rooli korostuu. Erityisesti ne nuoret, jotka eivät elä sosiaalisesti turvallisissa tai virikkeellisissä olosuhteissa, ovat herkkiä syrjäytymiselle. Tällöin liikuntaharrastus voi olla hyvinkin tärkeä tekijä tarjotessaan nuorelle turvallisen ja kasvattavan sosiaalisen yhteisön. Ja jos urheilu tarjoaa joko näille tai muille nuorille myös varteenotettavan ammatillisen uramahdollisuuden, on sekin erinomainen asia.

Toisaalta juuri siksi, että urheilu kovaa vauhtia ammatillistuu, meidän on huolehdittava siitä, että se kehittyy ammatiksi eettisesti hyväksyttävällä ja kestävällä tavalla. Lisäksi meidän on huolehdittava urheilijoiden sosiaalisesta asemasta, ei vain urheilu-uran aikana, vaan myös sen jälkeen. Näissä asioissa myös SLU on ollut ansiokkaasti liikkeellä.

Kansalaistoiminta näkyy uudessa liikuntalaissa

Tässä yhteydessä voinkin ilokseni todeta, että kaikki eduskuntakäsittelyn loppusuoralla olevan uuden liikuntalain keskeiset arvot ja tavoitteet ovat itseasiassa olleet tai toisella esillä SLU:n viisivuotistaipaleella. Näyttääkin siltä, että liikunnan kansalaistoiminta ja sen tavoitteet ovat heijastuneet hyvällä tavalla uuteen lakiin.

SLU:n perustamisen aikoihin maassamme vallitsi historiamme korkein työttömyys. SLU onkin omassa toiminnassaan kantanut osaltaan vastuuta työttömyyden hoidosta organisoimalla erilaisia liikuntajärjestöjen työllistämisprojekteja.

SLU on myös organisoinut ja tukenut liikuntajärjestöjen ja paikallisten seurojen rasismia vastustavia ja suvaitsevaisuutta lisääviä hankkeita. Kestävän kehityksen haasteetkin on saatettu ohjelmalliseen ja toteuttamiskelpoiseen muotoon. Koko väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, mm. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, kuuluu samaan myönteiseen kuvaan.

Liikunnan tasa-arvotyössä on vielä paljon tekemättä mutta paljon on myös tehty. Tässäkin SLU jäsenjärjestöineen on ollut merkittävästi mukana ja saa-vuttanut myös kansainvälistä tunnustusta. Minusta onkin erittäin toivottavaa, että Suomi profiloituu kansainvälisesti paitsi urheilumenestyksen maana, myös maana, jossa edistetään niin urheilun etiikkaa kuin urheilun Ja muun yhteiskunnan myönteisiä vaikutussuhteitakin.

Onnittelut laajasta toimintakentästä

Urheilujärjestöä on aina helppo onnitella. Suomenkin kokoinen maa tuottaa aina niin paljon urheilumenestystä, että jokseenkin jokaista lajia edustavat ansaitsevat onnittelun ainakin jostakin lajin piirissä tapahtuneesta urheilusuorituksesta. SLU kattaa niin monta lajia, että onnistumisten ja onnittelujen elämykset ovat täällä varmasti tuttuja. SLU:n toimintakenttä on kuitenkin paljon laajempi kuin pelkät urheilijoiden suoritukset. Myös tästä työstä on syytä sanoa kiitos, ja sen aika on tässä ja nyt. Siis kiitos - ja kaikkea hyvää Teille ja koko suomalaiselle liikunta- ja urheiluväelle myös tulevaisuudessa.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma, 21/98, www.slu.fi


« Takaisin