Tasavallan presidentti SLU:n työllisyysseminaarissa - Kolmannelta sektorilta vetoapua työllistämisee
|
SLU:n 1996 käynnistämää Työtä ja elämänlaatua liikunnasta -työllistämishanke on vajaassa kolmessa vuodessa työllistänyt 5100 työtöntä. SLU ryhtyi rohkeasti toteuttamaan ajatuksia, joita olin esittänyt kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksista", kiitteli Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari puheessaan Suomen Liikunnan ja Urheilun työllisyysseminaarissa 18.11.1998. Arvokkaan panoksensa tähän yhteiseen ponnistukseen ovat antaneet myös työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, verohallitus, kunnat, työmarkkina- ja eräät kansalaisjärjestöt (SPARK-hanke) ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Odotan myönteisiä uutisia myös tältä suunnalta
Kolmannelta sektorilta vetoapua työllistämiseenKolmas sektori on pitkällä aikavälillä varteenotettava tekijä etsittäessä uusia keinoja työllisyyden parantamiseen. Kolmannen sektorin käyttövoimana on kansalaisaktiivisuus. Yhteiskunnassa on etenkin paikallisella tasolla tehtäviä ja mahdollisuuksia, joissa kansalaisjärjestöjen aloitteellisuus ja aktiivisuus on korvaamatonta. Toiminnan kehittämisessä tarvitaan ammattilaisia, vapaaehtoisia ja julkisen vallan myönteistä suhtautumista. Kansalaisaktiivisuuden tukemisessa on vapaaehtoisesti mukana olevien tukeminen keskeinen kysymys. Viranomaisten tulisi etsiä keinoja järjestötoiminnan esteiden poistamiseen ja sen varainhankintamahdollisuuksien parantamiseen. Yhteiskunnan suora taloudellinen tuki ei ratkaise kansalaistoiminnan rahoitusongelmia, koska siihen ei riitä voimavaroja, mutta julkinen valta voi monin tavoin välillisesti tukea kansalaistoimintaa ja luoda sille lisää elintilaa esimerkiksi parantamalla sen toimintaympäristöä. On olemassa arvioita, missä määrin kolmas sektori voi tarjota työmahdollisuuksia työttömille ja erityisesti syrjäytymisuhan alaisille pitkäaikaistyöttömille. Euroopan unionin maissa kolmannen sektorin työllistämisosuus vaihtelee 2 - 4 %:n välillä. Suomessa osuudeksi arvioitiin vajaat 4 vuonna 1994. Yhdysvalloissa työvoimasta toimii kuitenkin liki 7 % kolmannella sektorilla. Potentiaalia siis löytyy.
Työelämän laatuJulkinen keskustelu perustuu hämmästyttävässä mitassa ajatteluun, jonka mukaan toisen osapuolen hyöty perustuisi toisen tappioon. Huomiota kiinnitetään lainsäädännön yksityiskohtiin, vaikka kestävän menestyksen avain on tuottavan ja inhimillisen työelämän rakentaminen. Työn tekemisen taito ja halu sekä teknologia, joista olemme syystä ylpeitä, samoin sopimisen perinne, ovat suomalaisen työelämän koeteltuja voimavaroja. Työpaikoilla on aika yhdistää nämä mahdollisuudet työprosessien kehittämiseen, jos vakavasti pyrimme parempaan kilpailukykyyn, parempaan työn laatuun ja työssä uupumisen torjumiseen. Innovaatioihin pyrkivät, yhteistyö- ja markkinahakuiset, tehokkuudella kilpailevat, tiimi- ja muuta yhteistyötä soveltavat toimipaikat; toimipaikat, joissa työ sallii oppimisen ja kehittymisen ja joissa palkkajärjestelmä kannustaa tuottavuuden parantamiseen; ja toimipaikat, jotka eivät ole hierarkkisia, työllistävät merkittävästi muita toimipaikkoja enemmän. Tällaisia toimipaikkoja ovat erityisesti ne 20 prosenttia toimipaikoista, jotka ovat voimaperäisesti parantaneet työn tekemisen edellytyksiä. Parantamisen varaa on niissä 80 prosentissa, jotka on luokiteltavissa perinteisiksi. Mitä tämä sitten tarkoittaa. Sitä, että työn tulokset eivät parane sillä, että työntekijä ajetaan yhä ahtaammalle. Kun työssä viihdytään paremmin, tuottavuus ja sitä kautta myös työllisyys paranevat. Tämän on todettu myös tuoreissa tutkimuksissa. Työ, joka ei suo mahdollisuuksia innovaatioihin eikä yhdistä teknologiaa inhimillisen työn ja liiketoimintojen tueksi, johtaa työllisyys- ja työympäristöongelmiin, uupumiseen sekä kestämättömään liiketoimintaan. Kenellä on varaa tällaiseen tuhlaukseen? Työllisyys- ja elinkeino- ja tietoyhteiskuntapolitiikassa – aluepolitiikkaa unohtamatta – on kohdistettava vakavaa huomiota työn parempaan järjestämiseen. Tietoyhteiskunta ei ole tekninen, vaan inhimillisiä kykyjä teknologian keinoin ja työnjärjestelyin tukeva sosiaalinen yhteiskunta, jossa työllisyys ja hyvinvointi voivat kasvaa. Työelämän kehittämistoiminta tuo myönteisen viestin: Hyvällä työllä luomme enemmän työtä. Toivotan menestystä kansalaisjärjestöjen työllistämishankkeille ja kaikille muille, jotka omalta osaltaan voivat edistää työllisyyttä: työnantajina, yrittäjinä, työntekijöinä tai virkamiehinä. Kansakunnan menestys on yhteinen hankkeemme, jossa tarvitaan kaikkien mukana olemista. Tarvitaan kansallinen tahtotila. Ahtisaaren puhe kokonaisuudessaan: http://www.slu.fi/slu/tyollisyysseminaaripuheet.html SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Ote Tasavallan Presidentin puheesta SLU:n työllisyysseminaarissa 18.11.1998, Liikunnan ja Urheilun Maailma 21/98, www.slu.fi |
