Edunvalvonta on muutakin kuin rahaa
Edunvalvonta on muutakin kuin rahaa: liikuntapaikkojen huokeus ja läheisyys lapsiperheille ovat myös tärkeää edunvalvontaa. Talkootyön verottomuuden säilyttäminen on merkinnyt urheilulle satoja miljoonia markkoja. Urheilun edunvalvonnassa toteutuu se väittämä, että valtakunnan julkiseen keskusteluilmastoon mahtuu vain yksi asia kerrallaan. Urheilussa tuota ainoan keskustelun paikkaa pitää vuodesta toiseen Veikkauksen prosentti. Ykköspaikka on luonnollinen, koska sieltä tulee urheilun valtion rahoitus. SLU:n edunvalvontatyön keskisiä painopisteitä on verovapauden säilyttäminen yhdistysmuotoiseessa toiminnassa. Keskeistä on turvata talkootyön verottomuus ja tekijöiden motivaatio. SLU:n verottajan kanssa tekemän yhteistyön taloudellinen merkitys paikallisyhdistyksille on satoja miljoonia markkoja. Yhteystyö on selkeyttänyt pelisääntöjä, jotka koskevat yhdistysten varainhankinnan arvonlisäverottomuutta, urheilijoiden tulojen rahastointia, yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroja ja talkootyön tulojen verottomuutta. Talkootyön verottomuuden tuvaamisessa ja byrokratian estämisessä SLU on ajanut keskeisesti seurojen etuja. Tulokset ovat mahdollisia ainoastaan keskitetysti hoidetulla toiminnalla. Mikään muu tapa ei takaa tuloksia. Työ on usein näkymätöntä, josta ei revitä isoja otsikoita. Uusi ja kasvava rahoitusmuoto on myös EU:n rakennerahastotuki, josta urheilu hyötyi viime vuonna noin 30 miljoonaa markkaa. Veikkauksen kautta tulevasta valtion rahasta urheilulle ohjataan noin 450 miljoonaa, valtionavun pääkohteet ovat kunnat, liikuntapaikkarakentaminen, liikuntaopistot ja liikuntajärjestöt. Samanaikaisesti kunnat osoittavat liikuntaan vuosittain yli kaksi miljardia. Kunnissa mm. ratkaistaan, saavatko lapset ja nuoret ilmaiset tai huokeat liikuntapaikat. Kansalaiset itse käyttävät liikuntaansa yli kuusi miljardia vuodessa. Urheilutoiminnan määrä kasvaa vuosittain. Liikuntajärjestöt ovat lisänneet omia varainhankinnanponnistuksiaan. Ykteiskunnan odotukset yhdistysmuotoista liikuntatoimintaa kohtaan vain kasvavat. Viimeisin odotus on ikääntyneiden ihmisten liikuntapalvelveluiden järjestäminen. Urheilu yhteiskonnalliseen tehtävään on saatava resursseja. Valtionapu urheilun yhdentymiseen 1993 jälkeen: - Liikunnan yhdentymisen vuonna 1993 poistui valtion budjetista kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä vuosittainen noin 60 miljoonan markan korvamerkitty seura-avustus. - Veikkauksen tuotosta urheilun valtiolta saama rahoitus on markkamääräisesti vuonna 1999 samalla tasolla kuin vuonna 1993. - 1994 vähennettiin TUL:n avustusta 33 miljoonasta nykyiseen noin 8 miljoonaan. Vähennystä vastaava summa poistettiin valtion liikuntabudjetista., eikä sitä jaettu muille liikuntajärjestöille eikä seuroiille. - Liikuntajärjestöjen kokonaismääräraha on vähitellen nostettu takaisin 1993 tasollee ja takaisinsaatu raha raha on ohjattu pääosin laviliitoille. - SLU:n valtionapu on 6 miljoonaa. TUL:n 8 miljoonaa ja CIF:n 4 miijoonaa markkaa. -Lajiliittoje valtiolta saama vuosiavustus kattaa niiden varaintarpeesta keskimäärin alle 30 prosenttia ja on yleensä lajiliittoa kohden alle 1 miljoona markkaa. - Liikunta- ja urheiluseurat hankkivat omalla työllään yli 90 prosenttia tarvitsemastaan rahoituksesta. Talkootyön vherottomuus ja kuntien tarjoamat liikuntatilat ovat seuroille keskeinen elinvoimatekijä. - Valtio on ohjannut projektirahoja urheilun kentälle reilut 20 miljoonaa markkaa vuonna 1999 lähinnä terveysliikuntaan, seurojen nuorisotyöhön sekä urheilun tasa-arvo- ja suvaitsevaisuustyöhön. SLU:n painopisteet määritellään yhdessä. Tärkeimmät niistä ovat edunvalvonta, koulutus ja viestintä. Päätoimisia työntekijöitä SLU-toimistossa on 13. Yhteensä työtä tulee jatkamaan viime viikonloppuna jäsenjärjestöjen valitsema SLU:n uusi hallitus. Sekä nuorten että aikuistenliikunnanharrastajien etu on, että hallitus voi keskittyä tekemään työtään yli reviirirajojen yhteisen edun puolesta. Kentälle on saatava lisää taloudellisia resursseja. Liikuntatiloja ja koulutusta, tämä edellyttää urheiluväeltä vahvaa yhteistyötä. Valtion tuki liikuntajärjestöille 1990 - 1999 ja muita taalouslukuja löydät internetpalvelumme talousosastolta ja materiaalisalkusta: http://wwwslu.fi Kirjoittaja: Jari Piirainen, SLU:n toiminnanjohtaja 1.1.2000 alkaen, Puh. 040-586 2006 |