Hautamäki: Tietoyhteiskunta voi tuoda liikuntaan uutta yhteisöllisyyttä - jos kaveria ei jätetä

Sitran tutkimusjohtaja Antti Hautamäki on liikuntakulttuuria seuraaville tuttu ajattelija kehitysseminaareista. Nyt hänet tapasi 3. marraskuuta iltapidoista, joissa pienryhmä pohti kansalaissektoria ja tietoyhteiskuntaa. Hautamäki ennusti, että kansalaissektorin merkitys on muuttumassa ja että tietoyhteiskunta voi tuoda uutta yhteisöllisyyttä, jos kaveria ei jätetä tästä kehityksestä.

Hautamäki linjasi yhteiskunnallisia toimijoita neljään ryhmään: julkiset elimet, yksityiset yritykset, järjestöt ja kansalaiset.

Liikuntajärjestöt osa kansalaissektoria

Julkinen sektori muodostuu valtiosta, kunnista, julkisista laitoksista ja ehkäpä valtionkirkoista. Tavallisesti kolmannella sektorilla viitataan juuri järjestöihin. Hautamäki pitää kuitenkin sopivampana puhua "kansalaissektorista", jonka alle tulevat sekä järjestöt että kansalaiset. Kansalaiset toimivat yhteiskunnassa järjestöjen kautta mutta myös "spontaanisti" ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Erilainen keskinäinen apu ja talkootyö ovat esimerkkejä "neljännen" sektorin toiminnasta. Kansalaisliikkeet (esim. eläinsuojelijat) ovat puolijärjestäytyneitä toimijoita.

Yhteiskunnalliset toimijat vielä kerran:

  • Julkinen sektori: valtio, kunnat, julkiset laitokset (RAY), kirkot
  • Yksityinen sektori: yritykset (osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt,..)
  • Kansalaissektori: yhdistykset, osuuskunnat, keskinäiset organisaatiot sekä toisaalta kansalaisten oma-ehtoinen toiminta, kansalaisliikkeet.

    Järjestöjen kirjo on erittäin suuri. Hautamäki luetteli muutamia esimerkkejä: puolueet työmarkkinajärjestöt, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, liikunta- ja urheilujärjestöt, kulttuurijärjestöt, nuorisojärjestöt, ympäristöjärjestöt, humanitaariset järjestöt, harrastejärjestöt, uskonnolliset järjestöt.

    Taloudenpito erilaista

    Sektorien erottelun taustalla on usein eri toimijoiden taloudenpidon erilaisuus. Sektoreissa voidaan erottaa erilaisia talouksia:

  • Julkinen talous (verot, maksut, tulonsiirrot, julkiset palvelut)
  • Yritystalous (voitot, investoinnit, rahoitus, alihankinnat, myyntikatteet, arvonlisävero)
  • Sosiaalitalous (voittoa tavoittelematon, humaani palvelu ja tuotanto, vaihtotalous)
  • Kotitaloudet (tulot ja menot, verot, asuminen, säästäminen jne.)

    "Nykyajalle on tyypillistä, että näiden talouksien rajat hämärtyvät. Järjestöjä rahoittaa julkinen sektori, järjestöt tuottavat maksullisia palveluja, yritykset tuottavat julkisia palveluja, kansalaiset toimivat yrittäjinä", Hautamäki luettelee.

    Kansalaissektorin merkitys muuttumassa

    "Kansalaissektorin merkitys on muuttumassa. Muutos johtuu useista tekijöistä, joista keskeisimpiä on julkisen sektorin muuttuminen, etenkin hyvinvointivaltion tehtävien ja toimintamallien kehittyminen. Suurena muutosselittäjänä on yhteiskunnan modernisaatio, joka ilmenee eri elämänpiirien ja elämäntapojen eriytymisenä. Ajankohtaisia muutostekijöitä ovat yksilöllistyminen, globaalin verkostotalouden muodostuminen ja luontosuhteen muuttuminen (ekologinen aspekti)."

    Hautamäki analysoi kansalaissektorin ja erityisesti järjestöjen merkitystä neljän ulottuvuuden tai tehtävän avulla:

  • Yhteisöllisyys: Kansalaissektori on se yhteiskunnan alue, jossa ihmiset kiinnittyvät yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Yhteisöllisyys ja yhteisöihin kuuluminen on eriytyvässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa keskeinen identiteetin ja minuuden rakentumisen perusta. Yhteisöllisyys on myös yhteiskunnan kiinteyden ja sosiaalisen pääoman perusta. Yhteisöllisyys on paikallista mutta yhä enemmän syntyy paikan rajoitteet ylittäviä temaattisia yhteisöjä ja järjestöjä. Tietoyhteiskunnassa avautuu uusia mahdollisuuksia kehittää ja kiinteyttää yhteisöjä sekä luoda uusia yhteisöllisyyden muotoja kuten virtuaaliyhteisöjä.
  • Edunvalvonta: Suomalainen järjestökenttä on omaksunut edunvalvonnan erääksi perustoimintamuodokseen. Edunvalvonnan sisältönä on usein vaikuttaminen valtiovaltaan. Edunvalvonnan kautta erilaiset ryhmät, kuten vammaiset saavat "äänen". Edunvalvontatehtävässä onnistuminen edellyttää vahvaa tietopohjaa ja tehokkaita viestinnän ja vuorovaikutuksen muotoja esimerkiksi suhteessa mediaan, päätöksentekijöihin ja virkakuntaa.
  • Demokratia: Demokratian perusmuoto on edustuksellinen, muodollinen demokratia, jossa vaikuttaminen on säännelty ja tapahtuu sovituissa muodoissa (ehdokasasettelu, esityslistat, äänestäminen). Kansalaissektorin aloitteellisuutta, tietopohjaa ja valvontamahdollisuuksia voidaan vahvistaa tieto- ja viestintäteknologialla. Edustuksellisesta demokratiasta eroaa funktionaalinen demokratia, joka keskittyy tietyn toiminnon kehittämiseen tai erityiskysymysten ratkaisemiseen yhteiskunnassa. Monet järjestöt ovat syntyneet funktionaalisen demokratian edistämiseksi, mutta myös kansalaisliikkeet toteuttavat funktionaalista - suoraa - demokratiaa. Tällä alueella sisäiset ja ulkoiset verkostot muuttavat radikaalisti toiminnan ehtoja ja vaikuttavuutta.
  • Palvelut: Kansalaissektori tarjoaa huomattavan paljon palveluja järjestöjen jäsenille ja muille kansalaisille. Palveluja ovat esimerkiksi tiedotus, monenlaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, liikuntapaikkojen ylläpitäminen, liikuntavalmennus ja nuorisotoiminta muutamia mainiten. Tietoyhteiskunta mullistaa palvelumuodot ja palvelujen jakelukanavat. Erilaiset etätoiminnot tulevat yleistymään (etähoito, etätyö, etäläsnäolo) ja vuorovaikutteinen multimedia tekee viestinnän eläväksi ja kaksisuuntaiseksi.

    Kaveria ei jätetä

    Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet avautuvat vain niille, joilla on taitoa ja resursseja käyttää tietokoneita, verkkoja ja sähköisiä palveluja. Kansalaissektorin suurimpia haasteita on toimia sen eteen, että kaikilla kansalaisilla olisi hyvät tietoyhteiskuntavalmiudet ja pääsy verkkoihin ja tärkeiden sähköisten palvelujen piiriin. Ellei tähän haasteeseen tartuta, tietoyhteiskuntakehitys polarisoi väestöä ja kansalaisyhteiskunnan kiinteys ja yhteisvastuu heikkenevät.

    Tilaisuuden lopussa Hautamäki linjasi tietoyhteiskunnan keskeisiä teesejä kansalaissektorilla:

  • arjen tilanne ja tarve
  • itse tekeminen
  • pääsy kaikille - hinnasta ei este
  • kaveria ei jätetä
  • yhteistyö.

    Lisätietoja: Antti Hautamäki, antti.hautamaki@sitra.fi

    Tilaisuudessa viestintäpäällikkö Eila Ruuskanen SLU:sta kuvasi tietohallinnon roolia suomalaiselle liikuntaelämälle ja kertoi SLU:n tietohallintoprojektista, eila.ruuskanen@slu.fi

    SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 22/99, http://www.slu.fi


    • « Takaisin