Liikuntajärjestöjen iskukyky digi-tv:ssä
Arvioidessaan mahdollisuuksia digi-tv:n ajassa liikuntajärjestöjen kannattaa ensimmäiseksi kysyä: "Miten digi-tv voi edistää järjestön perustehtäviä?" Liikuntajärjestöjen iskukyvyssä on kaksi tarkastelusuuntaa: kilpaurheilun sävyttämä viihde ja kansalaistoiminta. Digi-tv näyttää nyt tältä: Yleisradion strategisen kehityksen päällikkö Ismo Silvo valitsee digi-tv:n mielikuvamatkan ajankohdaksi vuoden 2006. Töiden jälkeen hän istahtaa vaimonsa kanssa lituskaisen television ääreen ja avaa kaukosäätimellä kanavan, josta alkaa elokuva. Mainostauolla vaimo tilaa kirjan ja Silvo miettii lipun tilaamista urheilutapahtumaan. Hän eläytyy draamaan eikä keskeytä lähetystä. Katsoessaan hiihtokilpailua hän nauttii selostajan luomasta jännityksestä ja varmistaa ennen kymmenen kilometrin etappia, missä kohden tulevamyllylä on. Tämä on mahdollista, koska hiihtäjillä on elektroninen tunniste. Asiaohjelman yhteydessä Silvo tarkistaa, paljonko Suomessa vielä on Postin paikallistoimistoja ja mikä onkaan presidenttiehdokkaiden gallup-tilanne. Lajille lisää iskukykyä televisiossa Urheiluviihteen alueella lajiliitoilla on meneillään joitakin kehityshankkeita. Esimerkiksi Suunnistusliitto on yhteistyössä Yleisradion kanssa kehittänyt elektronista leimaus- ja seurantajärjestelmää ja tekemässä suunnistuksesta yleisölajia televisioinnin kautta. Pesäpalloliitto on kehittänyt lajin televisionomaisuutta jo 15 vuotta ja liitolla on oma tv-tuotanto. Salibandyliitolla on käytössä salibandymatot niin, että pallo ja lajin "omat viivat" näkyvät televisiossa. Hankkeessa on mukana yhteistyökumppani. Liitto on kehittänyt sääntöjä vauhdittamaan huippusalibandyä ja uusinut tulos- ja tietopalvelua. Etenkin lajit, joista media ei kilpaile, voivat vahvistaa iskukykyään yhteistyöllä. On jo keskusteltu joidenkin lajien yhteishankkeesta saada käyttöön oma televisiohalli studioyleisöineen. Haettaessa iskukykyä viihteen alueella leimallista on sopimuksellisuus, kaupalliset sovellukset ja ammattimainen tuotanto. Liikuntajärjestöt harkitsevat yhteistyötä ulkopuolisten tuottajien kanssa. Urheilutuotteen arvo nousee "pörssissä" koko ajan. Urheiluviihteelle on kysyntää. Nyt kysytäänkin, että kuka tekee ja kenen kanssa. On otettava kantaa, mikä kannattaa pitää omissa käsissä, mikä on viisasta tehdä muiden kanssa ja miten kiinteästi. TV-ohjelmia uusille kohderyhmille Kansalaistoiminnan alueella on keskeistä kysyä, miten digi-tv voisi lisätä liikuntaa eri elämänvaiheissa ja osallistumista urheiluyhteisöön. Kansalaistoiminta on kuin joukkoliikennettä, jossa 2 miljoonaa ihmistä kulkee ja vaihtaa tietoa joka päivä, mutta "kuskit vaihtuvat". Keskeistä on vastata kysymyksiin: mitä, missä, milloin ja miten. Kansalaistoiminnan alueella leimallista on yhteinen hyvä, jossa tietoyhteiskunnan palvelut on oltava saatavissa ilman kynnyksiä. Julkisten tahojen ja järjestöjen tehtävä on kehittää liikuntaan ja urheiluun osallistumista lisääviä palveluja yli 5 miljoonalle suomalaiselle. Digi-tv:n pitäisi merkitä lisää televisioaikaa eri kohderyhmille. Sekä YLE:llä että SLU:lla on julkinen tehtävä. YLE-SLU-yhteistyösopimuksen mukaisesti "yhteisenä tavoitteena on aikaansaada suomalaisia kiinnostavaa, monipuolista ohjelmatarjontaa, jossa huomioidaan molemmat sukupuolet sekä kaikki liikunnan ja urheilun alueet: lasten ja nuorten liikunta, harraste- ja kuntoliikunta, kilpa- ja huippu-urheilu, koululais- ja opiskelijaliikunta sekä ikääntyvien liikunta ja erityisliikunta". Yksi näkökulma on myös tarkastella syntyisikö digi-tv:n aikana lisää liikuntaohjelmia keskeisille osayleisöille: elämänvaiheessa aktiivisessa työvaiheessa olevat; vapaa-aika suuntautuneet; lapset ja varhaisnuoret sekä liikkuva, nuori osayleisössä. Iskukykyä hankittu jo internetin kautta Liikuntajärjestöt ovat jo hankkineet digitaalisen ajan iskukykyä internetin kautta. Kokemus on käytössä, kun televisiokin siirtyy digiaikaan. Noin 80 prosenttia SLU:n jäsenjärjestöistä on muutaman vuoden ajan hyödyntänyt internetiä viestinnässä ja operatiivisessa toiminnassa. Lähes puolet SLU:n jäsenjärjestöistä on ollut mukana SLU:n tietohallintoprojektin jossakin viidestä neljän tunnin mittaisesta määrittelypalaverista. Määrittelyjen pohjalta löytyi kolmenlaisia toivottuja sähköisiä palveluja: 1) yhteiskäyttöiset palvelut, joista esimerkkinä tapahtumakalenteri, 2) monistettavat palvelut, joista esimerkkinä verkkolehden työkalu sekä 3) yhteisesti hyödynnettävät palvelut. Pilotit käynnistyvät helmikuussa 2000. Teknologia ja vapaa-aika ovat nousussa. Multikat, internetit ja digi-tv:t ovat tarjolla helpottamaan järjestörutiineja ja tehostamaan viestintää. Liikuntajärjestöjen haasteena on olla kehityksessä ammattimaisesti mukana perustehtävät muistaen. Viestintäpäällikkö Eila Ruuskanen SLU:sta piti aiheesta esitelmän YLE-SLU-seminaarissa Tampereella 18.11.1999. Eila Ruuskanen on myös jo kolmatta vuotta internetissä julkaistavan Liikunnan ja Urheilun Maailman päätoimittaja. SLU tulee joulu-tammikuun aikana kutsumaan jäsenjärjestöjä valmistelemaan yhteisön mediastrategiaa. Työryhmään halutaan niin järjestöjen puheenjohtajia, toiminnanjohtajia sekä viestintäpäälliköitä. Näkökulma ulottuu sekä urheiluviihteen että kansalaistoiminnan alueelle. Tietoa digi-tv:stä kalvoesityksineen: http://www.digitvforum.fi/DIGITV11/DIGITV11.home SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 22/99, Eila Ruuskanen, http://www.slu.fi Kirjoittaja: Eila Ruuskanen, viestintäpäällikkö, SLU Sähköposti: eila.ruuskanen@slu.fi |