Urheilulukioiden tulevaisuus turvattava

Urheilulukioissa opiskelevat nuoret urheilijat ovat menestyneet tutkimusten mukaan koulussa keskiarvolukuja paremmin, koulun keskeyttämiset ovat selvästi vähentyneet ja myös sellaiset tytöt ja pojat, jotka panostavat urheiluunsa poikkeuksellisen paljon aikaa ja yritystä, ovat rohkaistuneet lähtemään lukio-opintojen tielle.

Urheilulukiotoimintaa alettiin kokeilla Suomessa Ruotsin mallin hyvien kokemusten rohkaisemina jo 1970-luvun lopulta alkaen. Toiminta kokeiluluontoisena haki muotojaan 1980-luvulla ja hyvien kokeilutulosten ansiosta toiminta vakinaistettiin 1994.

Urheilulukioissa opiskelevat nuoret urheilijat ovat menestyneet tutkimusten mukaan koulussa keskiarvolukuja paremmin, koulun keskeyttämiset ovat selvästi vähentyneet ja myös sellaiset tytöt ja pojat, jotka panostavat urheiluunsa poikkeuksellisen paljon aikaa ja yritystä, ovat rohkaistuneet lähtemään lukio-opintojen tielle. Aiemmin tilanne oli liian usein joko se, että he valitsivat muun vaihtoehdon tai jopa aloittivat lukion ja keskeyttivät sen myöhemmin urheilu-uraansa haittaavana järjestelynä.

Millaisia uhkakuvia on olemassa? Erityisen tehtävän mukanaan tuoma lisäresurssi on ollut elintärkeä apu urheilulukioille palkattaessa päätoimisia valmentaja-opettajia yhteistyössä kuntien, liittojen, urheiluopistojen ja muiden tahojen kanssa. Ilman tätä lisäpanosta tämän kaltainen mahtava verkosto ei olisi koskaan toteutunut ja jos järjestelmä alasajetaan lisäresurssien osalta, suurinta osaa ao. vakansseja uhkaa lopettaminen. Koulutuksen järjestäjän tai muiden yhteistyötahojen resurssit eivät nimittäin riitä ylläpitämään näin laadukasta toimintaa. Maahan on muodostunut näillä järjestelyillä kymmeniä (jopa satoja) uusia työpaikkoja. Tasa-arvon toteutuminen huippu-urheilun kannalta on mennyt urheilulukiotoiminnan ansiosta merkittävästi eteenpäin, koska nyt tunnetusti tunnollisemmat (sekä opiskelussa että urheilussa) tytöt ovat uskaltautuneet ja saaneet mahdollisuudet viedä menestyksellisesti molempia osa-alueita eteenpäin.

Valtakunnassa on tuhansia 10-15 -vuotiaita nuoria urheilijanalkuja, jotka ovat jo yhdessä vanhempiensa kanssa tehneet olemassa olevaan järjestelmään nojautuen ura-suunnitelmiaan. Heidänkin kannaltaan järjestelmää uhkaava alasajo olisi todella valitettavaa.

Urheilujärjestöt ovat yhteistyössä Suomen Olympiakomitean johdolla olleet kehittämässä "Nuoren Urheilijan Ura" -ajattelua, jonka yksi merkittävä tukipylväs on nimenomaan urheilulukiotoiminta. Tätä asiaa tukee myös syksyllä opetusministeri Raskille luovutettu "Urheilijan ura" -mietintö.

Faktoja