Carl Olaf Homén arvioi SLU:n rakennetta

SLU:n rakenne on kutakuinkin se, mikä sille suunniteltiin - mutta aluejärjestöjen lukumäärän supistamisessa mentiin liian pitkälle", arvioi Carl Olaf Homén viiden vuoden takaisia ratkaisuja SLU-aluejärjestöjen neuvottelupäivillä Tampereella 5.-6.2 1998.

Puheenjohtaja Kyösti Vesterisen johdolla SLU:n hallitus perusti viime syksynä rakennetyöryhmän, jonka puheenjohtajaksi valittiin Carl Olaf Homén. Homén arvioi yhdentymisen tuloksia SLU-aluejärjestöjen johdon neuvottelupäivillä Varalan urheiluopistolla ja pyysi aluejärjestöiltä evästyksiä rakennetyöryhmän työhön.

Keskusjärjestöt madalsivat profiiliaan

Alustuksessaan Homén palasi tarkastelemaan Suomen Liikunnan ja Urheilun piirustuksia.

"Yhdentymisprosessin kantavat periaatteet olivat toiminnan tehostaminen sekä vapaaehtoisväen ja liikunnanharrastajien määrän lisääminen, liikuntajärjestöjen yhteistyön tiivistäminen sekä järjestöjen itsenäisen päätöksenteon kunnioittaminen."

"Keskusjärjestöt luopuivat keskusliittoasemastaan. Samalla TUL:n seurat liittyivät lajiliittoihin."

"Rakentaminen on kunnioittanut järjestöjen itsenäistä päätöksentekoa."

Lama yllätti suunnittelijat

"Rakentaminen alkoi", Homén kuvaa. "Mutta taloudellinen lama tuli yllätyksenä. Lama esti uusien resurssien hankkimisen liikunta- ja urheiluseuroille ja yleensä liikunnan vapaaehtoistyölle."

Lama vaikeutti alkuun liikuntajärjestöjen uudenlaisen yhteistyön kukkaan puhkeamista, kun piti varjella omien seinien pystyssä pysymistä.

Aluerakennetta keskitettiin rajusti

Ennen SLU:n rakentamispäätöstä 1993, aluetoiminnassa oli 54 piiritoimistoa. Arkkitehdit olivat johtopäätöksen edessä, että toimintaa piti voida keskittää. "Tavoite oli oikea, mutta liian pitkälle mentiin", Homèn arvioi.

Aluejärjestöjen suunta etenee kohti maakuntapohjaisuutta. Neljän vuoden aikana aluejärjestöjen määrä on lisääntynyt 8:sta 13:sta, minkä lisäksi Finlands Svenska Idrott rf:n (CIF:n) vanhat piirit toimivat nyt ruotsinkielisenä alueena.

Homén korostaa, että suomalaisen liikunnan ja urheilun edunvalvonta ja kehitystyö tarvitsee yhteiset maakunnallisesti vahvat edunvalvontayksiköt.

Aluejärjestöt tekevät liikuntajärjestöille tuloksia

Aluejärjestöt tekevät suoraan tuloksia monille järjestöille, kuten Nuorelle Suomelle, Kuntourheiluliitolle ja olympiakomitealle. Vuonna 1996 ne järjestivät 1027 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yli 23 000 henkilöä. Vuonna 1997 SLU-aluejärjestöjen Kesäkisat liikuttivat yli 200 000 lasta ja nuorta eri puolilla Suomea. Aluejärjestöt vievät eteenpäin Kunnossa kaiken ikää -hanketta, Liikunnan työllisyysprojektia ja mm. kunnallisiin päättäjiin vaikuttavaa Operaatio Liikutusta.

"Lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteistyön kehittäminen on nyt rakenneuudistuksen keskeinen kehittämisalue. Monet lajiliitot eivät ole vielä löytäneet yhteistyötä aluejärjestöjen kanssa."

Tampereen tapaamisessa viitattiin aluejärjestöjen tulevaan strategiseen keskusteluun ja siinä yhtenä pohdittavana asiana maksuttomiin palveluihin lajiliitoille, joihin haettaisiin valtion tukea. Tällaisen ratkaisun tavoitteena olisi mm. purkaa rekisteröintien päällekkäisyyksiä.

Aluejärjestöt päättivät myös kerätä tekemisistään toiminnalliset tulokset, jotta myös toiminnan rahoittajat saavat selkeän kuvan liikunnan ja urheilun merkittävästä maakunnallisesta toiminnasta.

Seurajäsenyys on nyt kestopuheenaihe

Aluejärjestöjen jäseniä ovat mm. lajiliitot, joiden kautta myös urheiluseurat kuuluvat aluejärjestöön. Ongelmana ovat ns. kodittomat seurat, joita on mm. yleiseuroissa. Heille pitää löytyä maakunnallinen kotipesä. Kolmestatoista aluejärjestöstä kahdeksassa onkin mahdollisuus seurajäsenyyteen.

"Koska Suomen liikunnan ja urheilun voima perustuu seuroissa tehtävään vapaaehtoistyöhön, on luonnollista että seurojen pitää olla mukana päätöksenteossa. Esimerkiksi tuntuu luonnolliselta, että yleisseuran puheenjohtaja voi olla maakunnassa mukana päättämässä. En kuitenkaan kannata pakkojäsenyyttä. Aika hoitaa tilanteen."

SLU:n säännöt käsiteltävänä

SLU:n rakennetyöryhmä on selvittämässä yhteisön organisaatiota seuraavista näkökulmista: SLU:n säännöt, toimialaorganisaatiot sekä alueiden rakenne ja tehtävät. Sääntöihin liittyvä ensimmäinen osamietinto käsitellään SLU:n hallituksessa 24. helmikuuta 1998. Mahdolliset muutosehdotukset käsitellään SLU:n vuosikokouksessa 26. huhtikuuta 1998.

Lisätietoja:

Aluejärjestöt: http://194.251.244.121/slu/alueet.html

Kyösti Vesterisen linjaus aluejärjestöistä: http://www.slu.fi/imag/2-97/11.html

Teksti: Eila Ruuskanen, eila.ruuskanen@slu.fi

Jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä omassa uutisoinnissaan. Kuvaa ei saa käyttää.