Lasse Kannas osoittaa terveyden edistämisen areenat
|
Terveyden edistämisen keskeisiä areenoita ovat perhe ja koti, koulu, perusterveydenhuolto ja sairaala, työpaikat sekä mm. paikalliset yhteisöt kuten lähiöt. Kouluissa terveyskysymysten pohdintaan löytyy yhä niukemmin aikaa. Nuorten terveyskasvatuksen tavoitteet määräytyvät kolmesta eri suunnasta, jotka osin tangeeraavat keskenään. Nämä ovat 1) aikuisuudessa ilmaantuvien kansantautien ehkäisy, 2) nuoren senhetkisen terveyden edistäminen ja 3) sellainen terveyssivistys, joka lisää terveyden lukutaitoa ja valmiuksia arvioida terveyskulttuurin erilaisia ilmiöitä kriittisesti.
Nuoretkin sairastavat ja oireilevatPsykosomaattiset ja toiminnalliset oireet ovat yleisiä nuorilla. Koululaisten selkävaivat sekä niska- ja hartiavaivat ovat viime vuosina lisääntyneet. Lähes kaksi kolmesta usein oireilevasta kokee oireiden haittaavan selvästi elämänlaatua. Oireilu on - erityisesti tytöillä - yhteydessä koulutyössä koettuun kiireisyyteen, koestressiin, ja kielteisiin koulukokemuksiin.Peruskouluikäisistä noin 10 prosentilla on jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma. Erityisesti astmaa ja allergiaa sairastavien osuudet ovat lisääntyneet ja ne ovat nuorten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia. Terveyttä edistävä koulu vahvistaa oppilaiden ja opettajien terveysvoimavaroja, jotka vuorostaan luovat edellytyksiä hyvälle työvireisyydelle, työkunnolle ja laadukkaille oppimistuloksille.
Terveyskysymysten pohdintaan ei löydy aikaaMissä määrin oppilailla on sitten mahdollista oppitunneilla keskustella ja pohtia esimerkiksi päihteiden käytön syitä ja seurauksia ja saada luotettavaa tietoa terveydelle haitallisten ja toisaalta terveyttä edistävien tottumusten vaikutuksista terveydentilaan?Entä onko terveysopetukseen varattuja oppitunteja siinä määrin, että voidaan aprikoida päivänpolttavia terveyskysymyksiä, vaikkapa juuri nyt tulikuumasti poreilevaa dopingjupakkaa? Tai missä määrin opetussuunnitelmassa on sijaa niin keskeisen nuoruuden kehitystehtävän kuin seksuaalisuuden eri ulottuvuuksien pohtimiseen? Tutkimusten välittämä vastaus on tyly, terveysopetukseen varattujen oppituntien määrä on hyvin pieni. Terveyskasvatus on tällä hetkellä peruskoulussa valinnainen aihekokonaisuus, jonka aihepiireistä yksittäinen koulu voi halutessaan järjestää kursseja. Yläasteen rehtoreiden mukaan terveystiedon koko oppimäärä on huomattavasti vähentynyt sen muututtua valinnaiseksi.
Terveystietoa ei saa enää jokainen oppilasUudessa koululaissa ei lukion ja ammatillisten oppilaitosten osalta enää mainita liikuntaa eikä terveystietoa kuvattaessa kaikille yhteisten opintojen sisältöä ja laajuutta. Lasten ja nuorten terveyden edistäminen ei myöskään ilmene koulun kasvatuksen yleistavoitteissa.Koululakiesityksessä liikunta ja terveystieto ymmärretään valinnaisina oppimiskokemuksina eli käytännössä tämä merkitsisi, että vain osa ikäluokasta olisi mukana liikuntakursseilla tai yleissivistävillä terveystiedon tunneilla. On aihetta jopa kysyä, missä määrin koulu vahvistaa oppilaiden terveysvoimavaroja ja missä määrin koulu on terveysriski erityisesti niille oppilaille, jotka ovat ajautuneet muutenkin kasvun negatiiviselle kehälle. Kysymys on erittäin tärkeä pohdittaessa koulun mahdollisuuksia vähentää terveyden eriarvoisuutta.
Koulun terveyden edistämisen areenatKoulun terveyden edistämisen areenat ovat:
Otteita terveyskasvatuksen professori Lasse Kannaksen virkaanastujaisesitelmästä Jyväskylän yliopistossa 28.1. 1998. Lisätietoja: Lasse Kannas, kannas@pallo.jyu.fi http://www.jyu.fi/~hbsc/hbsc98/koti.html Koulun terveyden edistämisen areenat -kalvo: Power Point 97: http://www.slu.fi/imag/pp/kannas97.ppt Lataa Power Point Viewer 97 täältä, jos sinulla ei vielä sitä ole: http://www.eu.microsoft.com/finland/products/powerpoint/viewer.htm Jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä, kuvaa ja kuviota tämän asian uutisoinnissa lähteen maniten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 3/98, Lasse Kannas. |
