Neljä lasta ja nuorta viidestä urheilee

Peräti neljä 3-18 -vuotiasta lasta ja nuorta viidestä (84 %) ilmoittaa harrastavansa urheilua, toteaa Suomen Liikunnan ja Urheilun ja Nuoren Suomen teettämä Liikuntagallup 97-98, jonka on toteuttanut Suomen Gallup Oy. Tutkimus on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa.

Peräti 84 prosenttia nuorista - tai heidän vanhempansa – vastasi myöntävästi liikuntagallupin kysymykseen "Harrastatteko urheilua / harrastaako lapsenne urheilua?". Tämä tarkoittaa, että 874.000 3-18-vuotiasta urheilee. Vuoden 1995 marraskuussa Suomen Gallup Oy haastatteli 6.016 3-18 -vuotiasta ja silloin 76 prosenttia (790.000) vastaajista ilmoitti urheilevansa.

"Lisääntymisen voi selittää kahdella tavalla. Viime aikoina lasten liikkumiseen on kiinnitetty huomiota ja liikkuminen on lisääntynyt. Toinen vaihtoehto on, että passiiviset eivät myönnä liikkumattomuuttaan, koska urheileminen on sosiaalisesti suotavaa," tutkimuspäällikkö Sakari Nurmela Suomen Gallupista tulkitsee.

”Liikuntaharrastuksen lisääntyminen on hienoa asia. Kuitenkin lapsista ja nuorista 166.000 ilmoittaa, ettei urheile ollenkaan. Lasten ja nuorten olisi suositeltavaa liikkua noin 15 tuntia viikossa”, kehityspäällikkö Jukka Karvinen Nuoresta Suomesta sanoo.

Urheilua harrastavat tosi aktiivisia

Liikuntagallupin mukaan tytöistä ja pojista yhtä suuri osa urheilee (molemmat 84 %). Vuonna 1995 pojista urheili 77 prosenttia ja tytöistä 75 prosenttia. Ikäryhmienkin erot ovat pienet: 3-6 -vuotiaista liikkuu 69 % (1995 59 %), 7-11 -vuotiaista 88 % (79 %), 12-14 -vuotiaista 91 % (85 %) ja 15-18-vuotiasta 88 % (82 %).

Urheilua harrastavista joka viides (19 %, 164.000) liikkuu vähintään kuusi kertaa viikossa. Neljä kertaa tai useammin urheilevia on neljä kymmenestä (40 %). Vähintään neljä kertaa viikossa urheilee pojista 45 % (1995: 38 %) ja tytöistä 35 % (27 %). Aktiivisinta urheilun harrastaminen on 12-14-vuotiailla.

Pohjoissuomalaisista suurempi osa on aktiiviliikkujia (nyt 43 % ainakin neljästi viikossa, 1995 39 %) kuin keskisuomalaisista (41 %, 35 %), uusimaalaisista (37 %, 29 %) tai muista eteläsuomalaisista (38 %, 31 %). Maaseutumaisessa kunnassa (41 %, 36 %), taajaan asutussa kunnassa (43 %, 33 %) ja pääkaupunkiseudulla (36 %, 27 %) asuvat nuoret ovat aktivoituneet, mutta kaupunkimaisissa kunnissa asuvat (29 %, 32 %) ovat passivoituneet.

Nuoret harrastavat entistä useampia lajeja

Urheilevat 3-18 -vuotiaat lapset ja nuoret harrastavat nyt selvästi useampia lajeja kuin 1995. Yhden lajin harrastajien määrä on pudonnut (nyt 33 %, 1995: 44 %) ja kahden (30 %, 27 %), kolmen (20 %, 14 %) ja neljän tai useamman lajin (15 %, 9 %) harrastajien määrä on noussut.

Tyttöjen ja poikien kesken erot ovat vähäiset. Kolmen tai useamman lajin harrastajia on täsmälleen yhtä suuri osa. Tytöt harrastavat poikia useammin yhtä lajia ja pojat tyttöjä useammin kahta lajia.

Jalkapallo lasten ja nuorten ykkössuosikki

Jalkapallo (182.000) sekä perusliikuntalajit pyöräily (179.000), uinti (160.000) ja hiihto (160.000) ovat lasten ja nuorten suosituimmat urheilulajit. Jalkapallo oli suomalaisten lasten ja nuorten suosituin urheilulaji (157.000 harrastajaa) myös edellisessä nuorten liikuntagallupissa, jossa Suomen Gallup Oy haastatteli 6.016 3-18 -vuotiasta vuoden 1995 marraskuussa. Muutkin kärkiseitsikon lajit ovat nyt lähes samat kuin 1995: pyöräily 179.000 (88.000), hiihto 163.000 (100.000), uinti 160.000 (112.000), jääkiekko 129.000 (112.500), salibandy 127.000 (96.500) ja kävelylenkkeily 113.500 (72.000).

Lisäksi eniten harrastajamääräänsä vuoden 1995 marraskuusta lisänneistä lajeista useimmat löytyvät nekin kärkiseitsikosta: pyöräily 91.000 (103 %), hiihto 63.500 (63 %), uinti 48.500 (43 %), kävelylenkkeily 41.500 (58 %), salibandy 30.500 (32 %), luistelu 28.500 (60 %, harrastajamäärä 92.000), juoksulenkkeily 26.000 (45 %, harrastajamäärä 84.000) ja jalkapallo 25.000 (16 %).

”Urheiluharrastuksen lisääntyminen on myös seurausta uusien lajien markkinoille tulosta. Esimerkiksi rullaluistelu ja lumilautailu keräävät jo yli 40 000 harrastajaa”, kehityspäällikkö Jukka Karvinen Nuoresta Suomesta sanoo.

Aerobic tyttöjen ja jääkiekko poikien laji

Useita lajeja harrastaa lähes yhtä monta tyttöä ja poikaa. Näistä ovat esimerkkejä yleisurheilu, kuntosaliharjoittelu, laskettelu sekä kamppailulajeista nyrkkeily, aikido, karate, taekwondo ja taido.

Osassa lajeista toinen sukupuoli on suurena enemmistönä. Tyttöjen lajeja ovat esimerkiksi aerobic (37.000 tyttöä - 1.000 poikaa), tanssi (42.000 -3.000), voimistelu (42.000 - 9.000), ratsastus (50.500 - 4.000), taitoluistelu (26.000 - 3.500) ja satujumppa (22.000 - 5.000). Poikien lajeja ovat jääkiekko (123.000 - 6.000), rullalautailu (4.500 - 500), jalkapallo (157.000 poikaa - 25.000 tyttöä) ja salibandy (106.000 -21.000).

Myös alueelliset erot eri lajien harastamisessa ovat merkittäviä. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla asuvat 3-18 -vuotiaat lapset ja nuoret harrastavat aerobicia, jalkapalloa, koripalloa, rullaluistelua, taitoluistelua ja tansseja innokkaammin kuin muualla Suomessa asuvat. Puolestaan hiihto, juoksulenkkeily, yleisurheilu ja pesäpallo ovat muualla Suomessa suositumpia kuin Uudellamaalla.

Lisätiedot:

tutkimuspäällikkö Sakari Nurmela, Suomen Gallup Oy, puhelin (09) 613 50587, sähköposti sakari.nurmela@mdc.fi , kehityspäällikkö Jukka Karvinen, Nuori Suomi, puhelin (09) 3481 2488, sähköposti jukka.karvinen@ns.slu.fi , viestintäpäällikkö Eila Ruuskanen, SLU, puhelin (09) 3481 2604, sähköposti eila.ruuskanen@slu.fi

Tekstiä, tunnusta ja kuviota saa käyttää asian uutisoinnissa lähteen mainiten: Liikunnan ja Urheilun Maailma 8/98.