Kyösti Vesterisen linjaukset SLU:n vuosikokouksessa

Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtaja Kyösti Vesterinen piti koko suomalaista liikunta- ja urheiluelämää ja SLU:n toimintaa linjaavan puheen varsinaisessa kokouksessa Helsingissä 26.4.1998. Julkaisemme esitelmän kokonaisuudessaan.

Nuorisourheilussa monimuotoisia hankkeita

Liikuntaharrastuksen lisääntyminen on hieno asia. Kuitenkin lapsista ja nuorista 166 000 ilmoittaa, ettei urheile ollenkaan. Liikkuvatko nämä tilastollisesti passiiviset lapset ja nuoret lainkaan? Toivottavasti, sillä muutoin meidän on syytä olla todella huolissamme. Lapsuudessa luodaan liikuntatottumukset. Sekä yksittäisen ihmisen että koko kansanterveyden kannalta jo varhaislapsuuden vuodet voivat olla ratkaisevia.

Lasten ja nuorten liikunnan määrä ja sisältö ovat molemmat tärkeitä. Siksi onkin tervehdittävä ilolla niitä monimuotoisia hankkeita, joita nuorisourheilun alueella on käynnistetty. Lasten ja nuorten liikuntaa on syytä viimeinkin ajatella lasten ja nuorten omilla ehdoilla. Tyhjät iltapäivät koulun jälkeen on mahdollisuus täyttää mielekkäällä toiminnalla, joka on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä paikallisten tahojen kesken. Uudet lajit, elämykselliset tapahtumat ja riemukas opiskelijoiden ”sählykulttuuri” moniarvoistavat koko liikuntakulttuurin kuvaa. SLU haluaa tukea tätä kehitystä.

Aikuiset haluaisivat harrastaa urheiluseuroissa

Liikuntaa harrastavista suomalaisista aikuisista peräti neljä viidestä (82 %) liikkuu omatoimisesti yksin. Urheiluseuroissa liikkuu noin 400 000 aikuista. Mutta mikä merkittävintä: 600 000 naista ja miestä ilmoitti haluavansa harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa. Kysyntää siis on, mutta onko seuroilla ja yhdistyksillä mahdollisuuksia tarjota ihmisille uusia paikkoja liikkua?

Liikunnan motiivit ovat tutkijoiden mukaan pitkälti elämyksellisiä ja tunnevaltaisia. Liikunnan merkitys ihmisen terveydelle on tutkitusti kiistaton. Tämän vuoksi on koko ajan etsittävä keinoja aikuisten liikuttamiseksi sekä vapaa-aikana että työyhteisöjen piirissä.

Monet lajit ovat aktiivisesti kehitelleet uusia liikuntasovelluksia sekä sisätiloihin että kentille ja Suomen ainutlaatuiseen luontoon sopiviksi. Työyhteisöjen liikuntaa aktivoidaan niinikään. Tosiasia on, että terve ja liikkuva työyhteisö voi paremmin. Tähän työhön tarvitaan jatkossa entistä enemmän yhteisiä voimavaroja.

Helsinki 2006 on kansallinen yhteinen hanke

Huippu-urheilu on huippuviihdettä, joka kiinnostaa suomalaisia. Naganon olympialaisten katsojaluvut olivat suuria huolimatta aikaerosta johtuneista öisistä lähetysajoista. Urheilun suurtapahtumia seuraa miljoonayleisö. Joka toinen aikuinen seuraa Liikuntagallupin mukaan urheilukilpailua paikan päällä ainakin kerran vuodessa.

Helsinki hakee yhdessä Lahden ja Norjan Lillehammerin kanssa vuoden 2006 talviolympialaisia. Helsinki 2006 on kansallinen yhteinen hanke. Olympiahanke voi parhaimmillaan yhdistää koko liikunta- ja urheiluväen ja luoda meille yhteisiä tavoitteita tulevalle vuosituhannelle.

SLU mittaa kriittisesti toimintansa järkevyyttä

Kulunut toimintavuosi 1997 on ollut SLU:n toiminnassa sekä sisäisen rakentamisen että uusiin haasteisiin tarttumisen aikaa. SLU:n hallituksen jäsenet ovat toimineet aktiivisesti viidessä työryhmässä. Lisäksi sekä luottamushenkilöt että jäsenjärjestöjen virkamiehet ovat antaneet osaamistaan ja aikaansa lukuisten hankkeiden käyttöön. Kiitokset teille sekä myös niille henkilöille, jotka ovat työskennelleet liikunnan asioiden ratkaisemiseksi ministeriöissä ja keskusvirastoissa, yliopistoissa ja yrityksissä.

Minulta on kysytty, kuinka suureksi SLU rakentuu. Olen vastannut, että ”niin suureksi tai pieneksi kuin asioiden järkevä hoitaminen edellyttää”. Tarkastelemme toimintaamme kriittisesti. Päämääränämme ei ole haalia uusia tehtäviä, vaan hoitaa kunnialla ne asiat, joita jäsenjärjestömme ja myös ympäröivä yhteiskunta haluaa meidän hoitavan. Uusia isoja tehtäviä otamme vastaan tarkan harkinnan jälkeen vain, jos niihin on osoittaa resurssit.

Uusi liikuntalaki korostaa paikallista toimintaa

Vuonna 1997 valmisteltiin uusi liikuntalakiesitys. Laki astunee voimaan vuoden 1998 aikana. Uusi laki laajentaa liikuntajärjestöjen toimintakenttää ja tulee edelleen lisäämään yhteistyötä yhteiskunnan muiden sektoreiden kanssa.

Liikuntalain keskeisenä tarkoituksena on edistää liikunnan kansalaistoimintaa sekä parantaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Uusi laki korostaa paikallisuutta. Tämän tulee näkyä myös lisääntyvänä rahallisena tukena paikallisen tason toimintaan.

Liikunnan määrärahat kasvoivat - suhteellinen osuus pieneni

SLU ja opetusministeriö työskentelevät yhteistyössä liikuntakulttuurin toimintaedellytysten parantamiseksi. Liikunnan määrärahat valtion budjetissa kasvoivat vuonna 1998 määrällisesti, mutta liikunnan suhteellinen osuus pieneni edelleen. Tähän kehitykseen emme voi jatkossa olla tyytyväisiä. Arpajaislain uudistamisen yhteydessä tulee säätää liikunnan osuudesta pysyvästi; liikunnan osuus Veikkauksen tuotosta tulee nostaa yli 30 prosentin tasolle.

Kansalaistoiminnan etujen turvaaminen keskeisintä

Liikunnan edunvalvonta yhteiskunnan päätöksenteossa on SLU:n keskeistä työtä. SLU jatkoi kuluneena vuonna laajaa vaikuttamista liikuntaa säätelevän lainsäädännön valmisteluun. Tulokset ovat sekä voittoja että torjuntavoittoja. Työn painopiste on liikunnan kansalaistoiminnan etujen turvaamisessa. Suomalaisen talkoo- ja vapaaehtoistyön edellytysten on säilyttävä. Asiat valmistellaan kiinteässä yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja myös viranomaisten kanssa.

Valtiovarainministeriön perustamassa verotyöryhmässä uudistetaan urheiluseurojen ja muiden yhdistysten varainhankinnan verotusta sekä urheilijoiden tulojen verotusta. Urheilun työnantajavastuu konkretisoituu useissa hankkeissa; yhtenä tuloksena yli 500 urheilijalla on sosiaaliturva. Myös yhdistysten yleisiä toimintaedellytyksiä pyritään koko ajan parantamaan.

Liikunnan ja urheilun edunvalvonnan tueksi perustettiin eduskunnan urheiluverkosto, johon kuului 40 kansanedustajaa. Lähtökohtana oli, että verkostoon kutsuttiin mukaan edustajia, joilla on jokin luottamustehtävä urheilussa.

Huippu-Urheilu 2000 -mietintö määrittelee työnjakoa

Maaliskuussa 1998 valmistui Huippu-Urheilu 2000 -mietintö, joka määrittelee huippu-urheilun kehittämiskohteet ja työnjaon Suomessa. SLU tekee työtä myös kilpa- ja huippu-urheilun toimintaedellytysten puolesta yhteisesti sovitulla tavalla.

Huippu-urheilun kansainvälinen kehitys johtaa jatkuvasti kasvaviin taloudellisiin, valmennuksellisiin, olosuhteisiin liittyviin ja muihin vastaaviin vaatimuksiin. Se johtaa myös vääjäämättä urheilijoiden täyspäiväiseen ammattilaistumiseen. Urheilua järjestävien tahojen toimintatavat lähestyvät liiketoiminnan periaatteita. Huippu-urheilun järjestäminen muistuttaa yhä vähemmän tavanomaista vapaaehtoista seuratoimintaa.

Ammattilaistoiminnan ja yleishyödyllisen yhdistystoiminnan rajanvetoa

SLU:ssa on menneen vuoden aikana tehty perusteellinen selvitystyö ammattilaistoiminnan määrästä Suomen urheilussa. Olemme sen perusteella vetäneet rajan liiketoiminnaksi katsottavan urheilutoiminnan ja yleishyödyllisen yhdistystoiminnan välille, sekä tehneet suuren joukon johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia sekä yleishyödyllisen toiminnan että ammattilaistoiminnan edistämiseksi.

Eettisesti hyvin hoidettu huippu-urheilun ammattilaistoiminta on voimakas tuki koko muulle liikuntakulttuurille. Suomen urheilun kansainvälinen menestys on ratkaisevasti ammattiurheilijoiden varassa. Urheiluviihteen, jota paikan päällä vuosittain seuraa noin 2 miljoonaa aikuista, tuottavat ammattilaiset ja ammattimaisesti hoidetut seurat. Ammattiurheilua on tästä syystä perusteltua tukea ja edistää oleellisena osana maamme liikuntakulttuuria.

Tarvitaan vahvoja maakunnallisia edunvalvojia

Suomen Liikunnan ja Urheilun päämääränä on elinvoimainen paikallinen toiminta. Lajiliittojen ja muiden valtakunnallisten liikuntajärjestöjen lisäksi tarvitsemme alueellisia ja maakunnallisia järjestöjä, jotka tuntevat paikallisen toiminnan ja voivat hoitaa liikunnan edunvalvontaa yhteisesti.

SLU:uun kuuluu tällä hetkellä 13 alueellista yhteistoimintaorganisaatiota. Maakuntapohjainen toiminta on vakiintumassa ja myös seurajäsenyyksien määrä aluejärjestöissä on lisääntynyt. Operaatio Liikutuksella vauhditetaan liikunnan maakunnallista edunvalvontaa ja verkostoitumista tulevana syksynä ja keväällä 1999. Liikuntagallup ja muut tutkimukset ja selvitykset viestivät meille siitä, että kilpailu- ja valmennnustoimintaan liittyvien palvelujen lisäksi urheiluseuroilta odotetaan terveys- ja harrasteliikuntaan, nuorten kasvatustoimintaan tai kasvuun saattamiseen, yhdessä olemiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä palveluja.

Koulutuksen kehittämisohjelma tulossa lausuntokierrokselle

SLU tarttui kuluneena vuonna tähän aiheeseen. Olemme käynnistäneet koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet. Kehitysohjelmaluonnos tulee vielä tämän kesän aikana lausuntokierrokselle jäsenjärjestöihin. Ohjelman yksi suuri avaus tulee olemaan paikallistason - siis urheiluseuran ja yhdistysten - toiminnan elinvoimaisuuden parantamisohjelma. Jo nyt 28 SLU:n jäsenjärjestöä on käynnistänyt opetusministeriön tuella kehityshankkeita, joiden tarkoituksena on tavalla tai toisella uudistaa seurojen toimintaa. Tässä uudistustyössä SLU haluaa olla mukana auttajana ja tukijana.

Seurakoulutuksen ja seuratoiminnan kehittämisen ohella myös ohjaaja- ja valmentajakoulutus hiotaan uuden vuosituhannen tarpeiden muotoon. Liikuntajärjestöjen päätoimisen henkilöstön osaamisen kehittäminen on niinikään tärkeä kehitysohjelman kohde.

Lisää naisia liikuntakulttuurin johtaville paikoille

SLU:ssa toimi vuonna 1997 useita pääasiassa opetusministeriön tuella toimivia projekteja, jotka vaikuttivat myös paikallistasolla. Nostan tässä esiin liikunnan ja urheilun tasa-arvotyön, jonka päätavoitteena on saada lisää naisia liikuntakulttuurin johtaville paikoille. Työ on jo poikinut sekä kansallista että kansainvälistä tunnustusta. Euroopan urheilukonferenssi päätti syksyllä 1997, että Suomi saa järjestettäväkseen European Women&Sport -konferenssin kesällä 2000 ja puheenjohtajuus siirtyy Suomeen SLU:lle syyskuussa 1998.

Viestintä siirtyi sähköiseen aikaan

Dosentti Antti Hautamäki sanoi SLU:n liikuntapoliittisessa seminaarissa, että mediapolitiikka nousee liikuntajärjestöjen strategiseksi toiminnaksi. Liikunnan ja urheilun edunvalvonta on vahvasti myönteisten mielikuvien synnyttämistä.

SLU:n viestinnän tehtävänä on nostaa esiin ja konkretisoida SLU:n jäsenjärjestöjen ja koko liikuntakulttuurin yhteisiä tärkeitä asioita. Tätä tarkoitusta varten liikuntakulttuurin käyttöön perustettiin viime syksynä sähköinen Liikunnan ja Urheilun Maailma -verkkolehti, joka kertoo ajankohtaiset uutiset joka toinen viikko. Lehden myötä liikuntakulttuurin kokonaisuus ja SLU:n toiminta on tullut tutummaksi sekä jäsenjärjestöille että tiedotusvälineille. Viestinnän ja sen mahdollistavan tietohallinnon kehittäminen on jatkuva painopisteemme, jossa tarvitaan kaikkien järjestöjen yhteispeliä päästäksemme seuratasolle asti.

1999 TUL:n Stadi 10 – kisaketju jatkuu 2003

Liikunnan ja urheilun suurtapahtumat innostavat lapsia ja nuoria ja ajavat myös liikunnan kansanliikkeen asiaa. SLU tukee jäsenjärjestöjensä työtä ja haluaa näkyä niiden tapahtumissa yhdessä sovittavalla tavalla. Vuonna 1999 olemme mukana TUL:n Stadi on 10 -tapahtumassa - toivottavasti mahdollisimman suurilukuisesti. Kisaketju ei katkea, sillä vuonna 2003 Suomen Liikunta ja Urheilu kutsuu lukuisat liikunnan ja urheilun ystävät uuden vuosituhannen liikuntajuhlaan, jossa kaikenikäiset, eri sukupuolia edustavat, ihonväriltään erilaiset ja monenlaisista lähtökohdista tulevat ihmiset kohtaavat kentillä ja saleilla.

Liikuntakulttuurin yhteiskunnallisen aseman vahvistamista

SLU:n perustehtävänä on liikuntakulttuurin yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen. Se tarkoittaa viime kädessä paikallisen liikunnan toimintaedellytyksistä huolehtimista. Aktiivinen, monipuoliseen tarjontaan perustuva paikallinen liikunta, seuratoiminta etunenässä on erittäin merkittävä osa kuntien ja kuntalaisten arkipäivää. Sille rakentuvat liikunnan kaikki tulokset, myös Suomen huippu-urheilun menestys.

Yhteiskunta rahoittaa liikuntakulttuuria ja näin ollen sillä on myös konkreettista sananvaltaa siinä, millaista liikuntaa ja urheilua se haluaa tukea. Uudistettavana olevan liikuntalain perusteluissa sanotaan, että ”valtion tukeman liikunnan ja siihen liittyvän kansalaistoiminnan tulee olla eettisesti perusteltua.”

Kuten tiedämme, liikunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja käyttöarvo ovat korvaamattomat. Vaikutukset kansanterveyteen, työkyvyn ylläpitämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ovat viime aikoina saaneet lisävahvistusta. Urheiluharrastus lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukena on laajasti tunnustettu. Kaveripiiri liikunnan yhteydessä on parhaita tapoja torjua lisääntyvää yksinäisyyttä ja estää nuoren syrjäytyminen ja ajautuminen sivuraiteelle. Liikunnan harrastamisen, järjestämisen ja seuraamisen sosiaalisista vaikutuksista emme kenties vielä tiedä riittävästi. Tutkija Kari Puronahon tuoreessa seurojen puheenjohtajia ja sihteereitä koskevassa tutkimuksessa nämä kertoivat tärkeimpinä motiiveinaan olevan mm. uusien ihmisten tapaaminen, henkisen vireyden ylläpitäminen ja halu toimia lasten ja nuorten kasvattajana. Tulokset vastannevat kaikkien noin puolen miljoonan vapaaehtoisessa seuratyössä mukana olevien sosiaalisia vaikuttimia.

”Talousdoping" uhkaamassa koko urheilun kuvaa

Kaikki tapahtuva liikunnan toimialalla vaikuttaa edellytyksiimme huolehtia liikunnan eduista yhteiskunnan päätöksenteossa. Myönteinen kehitys ja tulokset tukevat yleishyödyllisen toiminnan asemaa, kielteiset viestit vaurioittavat sitä. Viime aikoina negatiiviset asiat ovat uhkaavasti lisääntyneet. Julkisuuden otsikot kuvaavat, että ”Pimeitä palkkioita, aiheettomia kulukorvauksia, veronkiertoa”, ”Verosotkut tänään oikeudessa”, ”Verottaja tutkii seurojen siirtosummia”, ”Urheiluseuroja uhkaa miljoonalasku”, ”Verottaja aikoo panna urheiluseurat tiukkaan valvontaan”.

Otsikot kertovat paitsi entistä kriittisemmästä tiedotusvälineiden otteesta ja viranomaisten aktivoitumisesta myös lisääntyvästä piittaamattomuudesta ympäröivän yhteiskunnan pelisäännöistä. Ne kertovat myös kaupallistumisen ja ammattilaistoiminnan talouspaineista ja tulosten tavoittelusta keinolla millä hyvänsä. Voidaan sanoa, että "talousdoping” on uhkaamassa koko urheilun kuvaa.

Urheilu tarvitsee sisäistä ryhtiliikettä

Asiaan on syytä puuttua välittömästi, jotta pienen joukon vastuuton toiminta ei vaurioita koko liikuntakulttuuria. Urheilun eettisiä pelisääntöjä on noudatettava myös urheilun huipputasolla. Me olemme osa suomalaista yhteiskuntaa; meidän on toimittava sen säädösten mukaan. Siihen sopeutumattomien on kannettava itse toimintansa seuraukset; koko liikuntaliike ei saa kärsiä. Tarvitsemme sisäistä ryhtiliikettä eettisesti ja moraalisesti kestävän urheilun puolesta. Kansalaistoiminnan tulee itse pitää huolta kotipesästään ja siivota se aika ajoin perusteellisestikin.

SLU haluaa vahvistaa suomalaisen liikunnan ja urheilun kasvualustaa. Perustamme on terve. Siihen eivät jatkossakaan sovi väärät ja lainvastaiset toimintatavat ja urheilun ja urheilijoiden rooli lasten ja nuorten esikuvana on syytä ottaa vakavasti. Alkoholi urheilussa, tupakointi ja muut terveyttäkin vaarantavat lieveilmiöt vaativat niinikään meiltä sisäistä ryhtiliikettä. Tähän työhön pyydämme jäsenjärjestöjämme mukaan.

Toivon, että varsinainen kokous päättää tänään tarttua asiaan niin, että ryhdymme toimenpiteisiin kansanterveyttä vaarantavien tupakan, alkoholin, huumeiden, päihteiden ja väkivallan vastustamiseksi sekä muiden liikunnan ja urheilun kuvaa vaurioittavien ilmiöiden poistamiseksi. Tässä työssä ehdotan hyödynettäväksi esikuvina toimivien huippu-urheilijoiden julkisuusarvoa.

SLU löytänyt rooliaan kansalaistoiminnan monipuolisena valvojana

SLU:n viides toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Mielestäni SLU on löytänyt rooliaan liikunnan kansalaistoiminnan monipuolisena edunvalvojana, jäsenjärjestöjensä palvelujärjestönä ja luotettavana yhteistyökumppanina. Palaute teiltä, arvoisat liikuntajärjestöjen edustajat, auttaa meitä kehittämään toimintaamme oikeaan suuntaan.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä omassa uutisoinnissaan lähteen mainiten: SLU:n vuosikokous 26.4.1998, puheenjohtaja Kyösti Vesterinen

SLU:n vuosikokouksen päätökset: http://www.slu.fi/imag/pika/28049801.html