Psyykkisiä taitoja voidaan vahvistaa osana jokaista harjoitusta
 Psyykkinen valmennus kiinnostaa: paikalla oli täysi kurssillinen osallistujia. |
Psyykkinen valmennus tuntuu olevan kuuma peruna nykypäivän urheilussa. Monet huippu-urheilijat käyttävät henkistä valmentajaa tai konsultoivat psykologia. Miten psyykkisen valmennuksen voisi integroida mukaan jokaiseen harjoitukseen, niin että näitä tärkeitä taitoja voitaisiin vahvistaa lapsesta saakka? Muun muassa tätä pohdittiin VOKin järjestämässä kouluttajakoulutuksessa 17.9. Helsingissä.
Virallisen määritelmän mukaan urheilupsykologia on tieteellistä tutkimusta ihmisen ajattelusta ja käyttäytymisestä urheilusuorituksessa. Psyykkinen valmennus puolestaan soveltaa tätä tietämystä käytäntöön. Psyykkinen valmennus tarkoittaa urheilijan kokonaistilanteen huomioimista valmennuksessa ja hänen psyykkisen hyvinvointinsa tukemista sekä psyykkisten taitojen opettelua (Liukkonen & Jaakkola 2003).
”Psyykkinen valmennus auttaa ymmärtämään psyykkisten taitojen merkityksen, tunnistamaan omien taitojen tilan ja oppimaan menetelmät tarvittavien taitojen kehittämiseen. Psyykkisen valmennuksen tavoitteita ovat mm. urheilijan hyvinvointi, urheilemisen ja harjoittelun nautinto, laadukas harjoittelu ja kilpailu, omien tavoitteiden saavuttaminen ja tietenkin myös huippusuoritus”, kertoo kouluttaja Terhi Lehtoviita. Lehtoviita on mm. liikuntatieteiden maisteri, psyykkinen valmentaja, liikunnan- ja terveystiedon opettaja ja Suomen Urheilupsykologisen yhdistyksen puheenjohtaja.
Pohjana valmiudet ja perustaidot
Kouluttajat Terhi Lehtoviita ja Paula Arajärvi (mm. psykologian maisteri, urheilupsykologi, ammattivalmentaja ja Suomen urheilupsykologisen yhdistyksen sihteeri) ovat kehittäneet ns. 4-tasomallin psyykkisten taitojen kehittymisestä. Mallin ykköstasolla luodaan valmiudet psyykkiseen harjoitteluun: kehitetään keskittymiskykyä, motivaatiota, ryhmässä toimimisen taitoja ja vahvistetaan itseluottamusta. Näitä taitoja vahvistetaan parhaiten osana jokaista harjoitusta. Ykköstasolla luodaan edellytyksiä psyykkisten taitojen systemaattisempaa kehittämistä varten.
Mallin toisella tasolla urheilija oppii ymmärtämään psyykkisten ominaisuuksien ja taitojen merkitystä tavoitteellisen harjoittelun ja kilpailemisen toteuttamisessa. Hän myös ymmärtää omien psyykkisten taitojensa tason ja tilanteen ja motivoituu kehittämään niitä. Toisella tasolla urheilija kokeilee ja kehittää monipuolisesti erilaisia psyykkisiä ominaisuuksia ja oppii tuntemaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Taitoja harjoitellaan osana lajiharjoittelua.
Kohti lajinomaisuutta ja vastuun ottoa
Mallin kolmostasolla siirrytään jo kohti huipputaitoja. Tällä tasolla urheilija oppii toteuttamaan psyykkistä harjoittelua järjestelmällisesti muun harjoittelun osana, myös omana erillisenä harjoituksenaan tai lajiharjoituksen erityisenä tavoitteena. Yleisistä taidoista siirrytään kohti lajispesifejä taitoja, eli urheilija oppii ymmärtämään millaisia psyykkisiä taitoja, esimerkiksi millaista keskittymistä, omassa lajissa tarvitaan. Vastuu psyykkisten taitojen harjoittamisesta ja kehittämisestä siirtyy enemmän urheilijan omalle vastuulle.
Mallin ylimmällä tasolla urheilija toteuttaa psyykkistä valmennusta luontevasti säännöllisenä osana harjoittelua ja muuta elämää. Tavoitteena on hyvän psyykkisen ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen ja terävimpään huippuunsa hiominen. Urheilija osaa soveltaa taitoja myös uusissa tilanteissa. Vastuu psyykkisistä taidoista ja niiden vahvistamisesta siirtyy yhä enemmän urheilijan omalle vastuulle.
”Mallin eri tasoilla ei aina edetä suoraviivaisesti tai tiettyä vauhtia, vaan urheilijan taitotason ja tarpeiden mukaan. Valmiuksien ja perustaitojen vahvistaminen on pääasiassa valmentajan vastuulla. Ylemmillä tasoilla vastuu siirtyy yhä enemmän urheilijalle itselleen, ja näillä tasoilla saatetaan konsultoida myös ulkopuolista asiantuntijaa, kuten psyykkistä valmentajaa”, Paula Arajärvi kertoo.
Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen (entinen VOK-hanke) järjestää tänä syksynä kaksipäiväisen kouluttajakoulutuksen Psyykkinen valmennus osana valmennustyötä. Koulutuksessa keskitytään erityisesti niihin taitoihin, jota 1-tason valmentajakoulutuksen käyneiltä valmentajilta vaaditaan. Koulutuksen ensimmäisessä osassa 17.9. tutustuttiin psyykkiseen valmennukseen sekä opeteltiin keskittymistä ja mielikuvaharjoittelua. Koulutuksen toinen osa järjestetään 1.10.
Lisätietoja:
www.valmentajakoulutus.fi
www.sportfocus.fi
Teksti ja kuvat: Soile Koskela
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Soile Koskela, LUM 11/11, SLU.fi.
